Tasa-arvolaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
Laki kieltää syrjinnän työelämässä, koulutuksessa, opetuksessa, etujärjestöissä, tavaroiden sekä palveluiden saatavuudessa ja tarjonnassa. Lisäksi laki edellyttää, että valtion ja kuntien toimielimissä kunnanvaltuustoja lukuun ottamatta tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Välitön syrjintä
- naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella, tai
- eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä
Välillinen syrjintä
- eri asemaan asettaminen sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedelliseen asemaan sukupuolen perusteella, tai
- eri asemaan asettaminen vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella
Seksuaalinen häirintä:
sanallinen, sanaton tai fyysinen, seksuaalisluonteinen ei toivottu käytös, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri
Sukupuoleen perustuva häirintä
henkilön sukupuoleen liittyvä ei toivottu käytös, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri
Jos työnantaja häirinnästä tiedon saatuaan, ei ryhdy toimiin häirinnän poistamiseksi, työnantajan menettelyä on pidettävä syrjintänä.
Syrjintä työpaikalla
Työnantajan toimintaa on pidettävä syrjintänä, jos työnantaja
1) työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä;
2) työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan;
3) soveltaa palkka- tai muita palvelussuhteen ehtoja siten, että työntekijä tai työntekijät joutuvat sukupuolen perusteella epäedullisempaan asemaan kuin yksi tai useampi muu työnantajan palveluksessa samassa tai samanarvoisessa työssä oleva työntekijä;
4) johtaa työtä, jakaa työtehtävät tai muutoin järjestää työolot siten, että yksi tai useampi työntekijä joutuu muihin verrattuna epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella;
5) irtisanoo, purkaa tai muutoin lakkauttaa palvelussuhteen taikka siirtää tai lomauttaa yhden tai useamman työntekijän sukupuolen perusteella.
Vastatoimien kielto
Työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos henkilö irtisanotaan tai asetetaan muutoin epäedulliseen asemaan sen jälkeen, kun hän on vedonnut laissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin taikka osallistunut sukupuolisyrjintää koskevan asian selvittämiseen.
Syrjivä ilmoittelu
Kiellettyä syrjintää on työ- tai koulutuspaikan ilmoittaminen vain joko naisten tai miesten haettavaksi, jollei tähän ole painavaa syytä tai menettely perustu tasa-arvosuunnitelmaan.
Hyvitys
Se joka on loukannut syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä, joka on vähintään 3240 euroa. Työhönottotilanteessa syrjityn hyvitys on enintään 16 210 euroa. Hyvityksen lisäksi loukattu voi vaatia korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain mukaan. Hyvitystä on vaadittava kanteella, joka on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjintäkiellon rikkomisesta. Työhönottotilanteessa kanne on nostettava vuoden kuluessa.
Rangaistus syrjinnästä työelämässä säädetään rikoslain 47 luvun 3 §:ssä. Tuomioistuin voi merkittävässä asiassa pyytää lausunnon tasa-arvolautakunnalta. Myös salassapitovelvollisuuden rikkominen ja syrjivä ilmoittelu ovat rangaistavia tekoja.
Valvonta
Tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta valvovat lain noudattamista.
Tasa-arvovaltuutetun tehtävät
- valtuutetulla on oikeus saada maksutta viranomaisilta ja työnantajalta valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot
- syrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä työntekijän edustajalla on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tasa-arvovaltuutetulta, silloin kun on epäilyyn on perusteltua aihetta
- valtuutetulla on oikeus suorittaa tarkastus työpaikalla, jos on syytä epäillä että on menetelty lain vastaisesti
- syrjinnän kohteeksi joutunut voi pyytää valtuutetulta ohjeita ja neuvoja
- mikäli valtuutettu havaitsee että tasa-arvosuunnitelmaa ei ole laadittu, valtuutettu voi asettaa määräajan, jonka kuluessa velvollisuus on täytettävä
- valtuutettu voi asettaa voi asettaa tietojenantovelvollisuuden tehosteeksi uhkasakon
Tasa-arvolautakunta
- voi asettaa työnantajalle uhkasakon
- valtuutetun esityksestä lautakunta voi sakon uhalla velvoittaa laatimaan tasa-arvosuunnitelman
Ohjeita syrjintää epäilevälle
Jos epäilet syrjintää tasa-arvolain perusteella, sinulla on oikeus saada viivytyksettä työnantajalta kirjallinen selvitys asiasta.
Jo kyse on työhön, tehtävään tai koulutukseen valinnasta, selvityksestä tulee ilmetä noudatetut valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus ja työkokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet seikat.
Jos kyse on palkkasyrjinnästä, työntekijälle on annettava tiedot palkkauksen perusteista sekä muut tiedot, jotta voidaan arvioida, onko palkkaus syrjivää.
Luottamusmiehellä on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tämän suostumuksella. Työntekijäryhmän palkkauksesta luottamusmies voi saada tietoja ilman suostumustakin, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella.
PAM neuvoo jäseniään syrjintäkysymyksissä ja myös ajaa syrjintäkanteita jäsenen puolesta.
