• RSS

Siivoustyötä puhdistamassa 



Mitä? Siivousalan harmaata taloutta murentamaan tarvitaan viranomaisten ja ammattiliiton lisäksi työntekijät itse sekä siivouspalveluja tilaavat yritykset.

Miten? Työntekijöiden ilmiannot ovat tehokkaimpia, mutta myös tilaajayritysten omavalvonta kannattaa.

Whistleblower. Se on poliisikielellä ilmiantaja. Helsingin poliisin talousrikosyksikön rikostarkastajan Ilkka Koskimäen mukaan työntekijä ilmiantajana on ylivoimaisesti tehokkain kimmoke poliisille päästä kiinni esimerkiksi siivousalaa vaivaavaan pimeän työvoiman käyttöön ja hämärään kuittikauppaan.

Aihe tuli julkisuuteen syyskun alussa, kun kerrottiin, että Helsingin poliisilla on työn alla parinkymmenen törkeisiin talousrikoksiin syyllistyneen siivousfirman tutkinnat. Esitutkintaan tapauksista on edennyt kolme, joiden osalta pimeästi maksettujen palkkojen peittelemiseksi tehtailtuja kuitteja on kirjoiteltu noin 4,5 miljoonan euron arvosta. Yhden osalta on valmistumassa syyteharkinta ja kaksi henkilöä on edelleen vangittuna. Koko esitutkinnan pitäisi valmistua marraskuun aikana.

PAMin tiedossa on pari firmaa, joita poliisi tutkii. Suomen Asiakastieto Oy:n rekisteritietojen mukaan yritysten nimet ovat muuttuneet useaan kertaan, ne ovat liikevaihdoiltaan ja henkilöstömääriltään varsin pieniä ja ne on luokiteltu joko suuren tai erittäin suuren luottoriskin luokkiin. Riskiluokituksiin ovat vaikuttaneet muun muassa tilinpäätösten puuttuminen ja maksuhäiriöt. Ilkka Koskimäki kiistää silti jyrkästi, että harmaan talouden ongelma koskisi vain pieniä yrityksiä.

- Esimerkiksi isoissa ja tunnetuissakin yrityksissä on paljastunut harmaata taloutta, jota alemmat työnjohtajat ovat pyörittäneet päästäkseen itsekkäisiin tulostavoitteisiinsa.

 

Hiljattain PAMiin tuli sähköpostia, jonka lähettäjä oli huolissaan toisesta EU-maasta kotoisin olevan tuttavansa tilanteesta Suomessa. Tuttava oli työskennellyt pienehkössä siivousfirmassa alipalkattuna, ilman työsopimusta ja tehnyt työkeikkansa öiseen aikaan. Henkilö ei halunnut kertoa tarinaansa Pam-lehdelle edes nimettömänä. Syynä on pelko.

Sopimusasiantuntija Hannu Sirosen mukaan yhteydenottoja tulee liittoon harvoin.

- Ulkomaalaiset työntekijät pelkäävät, että jos he rupeavat hankaliksi, he menettävät työpaikkansa ja sen mukana ehkä asunnonkin, eivätkä saa enää muualtakaan töitä. Etniset työnantajat pitävät yhtä ja sana leviää.
Kun työntekijä ei ole PAMin jäsen, eikä uskalla paljastaa esimerkiksi työnantajaansa, liitto ei voi muuta kuin kehottaa työntekijää ottamaan yhteyttä poliisiin. Rikostarkastaja Koskimäen mielestä se on ”erittäin hyvä ohje, mutta kynnys puhua poliisille on myös suuri.”

 

Koskimäki kehuu K-Citymarketia, joka siivouspalvelujen tilaajana on pyytänyt käyttämältään firmalta kopiot marketeissaan siivoavien työntekijöiden työsopimuksista. Vaihtoehtona poliisilla olisi ollut paljastaa yrityksiä, jotka eivät tätä tee.

– Siivouspalveluita tilaavissa yrityksissä on tavattoman paljon välinpitämättömyyttä, Koskimäki sanoo.

Soitto HOK-Elannon siivouspalvelujen ostosta vastaavan yksikön esimiehelle Jaakko Niemelle antaa toivoa.

– Kokeilemme parhaillaan vartijoiden käyttöä kohteiden siivoustyön seurannassa. Vartijat siis tekevät tarkastuskierroksia ennalta määrittelemättöminä ajankohtina ja tarkastavat, minkä nimiset henkilöt ovat siivoamassa. Kohteiden siivouskomeroista löytyy vartijoiden avuksi listat henkilöistä, jotka siivousfirma on ilmoittanut työntekijöikseen.

HOK-Elanto myös pääsääntöisesti kieltää alihankkijoiden käytön siivoussopimuksia tehdessään. Lisäksi yritys järjesti yhteensä muutamalle kymmenelle siivouspalveluista vastaavalle yritykselle tapaamisen, jossa aluehallintoviraston, poliisin ja terveystarkastajan avulla käytiin läpi yhteistyön edellytykset. Koskimäki ilahtuu kuullessaan uuden positiivisen esimerkin.

– Juuri tällaista tarvitaan poliisin ja muiden tahojen työn lisäksi. Yritysten omavalvontaa.

 Sini Saaritsa

Juttu on julkaistu Pam-lehden numerossa 14/2011

Jäsen, kirjaudu sisään

 

 

Jäsenyys ja liittyminen

030 100 600

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyysturva

020 690 211

Ruotsinkielinen jäsenyys- ja työsuhdelinja 

030 100 640

Vaihde

020 774 002

Katso puheluiden hinnat