- Mitä? Siivousalan työnantajat vaativat helpotusta ulkomaalaisen työvoiman saantiin.
- Mutta? Uudellamaalla suuri osa jatkotyöluvista hylätään siksi, että maksetulla palkalla ei tule toimeen.
Siivousalalle ei löydy työntekijöitä, joten työvoiman saatavuusharkinnasta pitää luopua, jotta Euroopan ulkopuolelta tulevalle työvoimalle voidaan myöntää työluvat. Näin toitottavat työnantajat uutisissa. Mutta liittyisikö työvoimapula siihen, että moni siivooja ei tule palkallaan toimeen?
– Usein jatkolupaa käsitellessä huomataan, että aiemmin luvattu työtuntimäärä ei ole toteutunut, toimeentulo ei ole ollut se, mitä työnantaja on vakuuttanut, eikä aina edes minimitoimeentulo täyty, kertoo Vantaan TE-toimiston työlupayksikön päällikkö Sinikka Hyyppä.
Hyypän mukaan Uudellamaalla viime vuoden tammi-elokuussa jopa 40 prosenttia työntekijän oleskeluluvalle jatkoa hakevista ulkomaalaisista siivoojista sai kielteisen päätöksen, valtaosin siksi että ei yltänyt riittävään toimeentuloon. Syynä ovat usein vähäiset työtunnit ja joskus alipalkkaus. Muilla Suomen alueilla osuus oli pienempi, mutta lupiakin käsiteltiin paljon vähemmän.
Työttömyysturvalain työssäoloehdon pohjalta määrittyvä minimipalkan taso oli viime vuonna 1071 euroa kuussa. Sen alle jäävien jatkolupaa TE-toimisto ei puolla, ja poliisi yleensä päättää sen mukaisesti: työntekijän on palattava kotimaahansa, ellei sitten onnistu valitusprosessissa. Työvoimapula asettuu uuteen valoon – työnantaja ei maksa, työntekijä kärsii.
Helmikuussa Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen maahanmuuttoasioiden neuvottelukunta kokoontuu päättämään saatavuusharkinnan linjauksista alueella. Viime vuosina on katsottu, että siivousalalla on työtöntä työvoimaa, eikä EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville siksi myönnetä uusia lupia. Tähän alan yritykset ja Kauppakamarit vaativat muutosta (Pam-lehti 19/2011).
– Hirveän vaikea sanoa, miten käy. Painehan on kyllä kova, Hyyppä sanoo.
Uudellamaalla työttömiä siivousammateissa on ollut viime vuosina noin tuhat, ja luku on hieman noussut taantuman aikana.
Myös työ- ja elinkeinoministeriö on juuri ryhtymässä uudistamaan ulkomaalaisen työvoiman käytön ehtojen valtakunnallisia linjauksia.
Tuomas Lehto
Ulkomaalaistarkastajia lisätään
Työsuojeluviranomaiset saanevat lisävoimia ulkomaalaisten työntekijöiden olojen seurantaan. Valtion budjetista on tulossa 1,5 miljoonan lisäpotti, joka on määrä käyttää tilaajavastuulain ja ulkomaalaisten työntekijöiden valvontaan, mutta prosessi on vielä kesken, valvontajohtaja Markku Marjamäki sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi tiedotustilaisuudessa viime viikolla. Nyt ulkomaalaistarkastajia on yhdeksän.
– Ulkomaalaisia koskevaa valvontaa tehdään kuitenkin oleellisesti leveämmillä hartioilla, oikeastaan koko työsuojeluhallinto on mukana, Marjamäki sanoi.
