Koirat tunkevat kuononsa joka paikkaan, nyt myös ravintolahenkilökunnan riesaksi. Ihmisen ylimmän ystävän hyysäyksessä saisi olla jotain tolkkua.
Elämäni on ollut täynnä koiria. Jo lapsuudessa parhaan kaverini äreä pystykorva seisotti minua asennossa aina, kun odotin kaveriani ulos. Opiskeluaikoina kämppiksen murre järsi lattialistat ja ovenpielet säleiksi. Sittemmin kaikkia naapurien hauvoja kerros-, omakoti- ja rivitaloissa on yhdistänyt se, että ne ovat louskuttaneet joka kerta tullessani, mennessäni tai kotona ollessani, olinpa liikkeellä hiljaa tai äänen kanssa.
Nyt nuo läähättävät ja tylsämielisesti tuijottavat ystävämme tunkevat yhä syvemmälle reviirilleni. Ei riitä, että ravintoloiden kesäterasseihin köytetyt lemmikit häiritsevät syömistäni haukullaan, jatkossa ne pääsevät myös sisätiloihin. Jostain syystä terveysviranomaiset, jotka perinteisesti tunnetaan kyvystään nillittää pienimmästäkin olennaisesta tai olemattomasta terveysriskistä, ovat sitä mieltä, että koirat soveltuvat ravintolaan.
Voin vain kuvitella, miten nuo älyn terhakkaat ruumiillistumat höntyilevät hihnoissaan henkilökuntaa ja asiakkaita kampittaen. Aistin jo tunkkaisen tuoksun, jota sateesta sisään sännännyt hellyttävän märkä hauva levittää.
Minä, maksukykyinen ihminen, en mahdu samaan ravintolaan kuolaavien koirien kanssa, joten toivottavasti ravintoloitsijat käyttävät oikeuttaan valita asiakkaansa.
Koirat ovat eläimiä, ja eläimen paikka on ihmisen alapuolella. Silti ne on viime aikoina nostettu yhä enemmän ihmisen rinnalle – ja ohi.
Jos lapset, nuoret ja täysi-ikäiset eivät saa mielenterveyspalveluita, miksi koiria käytetään psykologilla ja niille syötetään masennuslääkkeitä? Jos suomalaisilla tai romanikerjäläisillä on puutetta lämmöstä ja ruuasta, miksi koirille kehitetään ihmisruokaa kalliimpia niksunaksuja tai pidetään niitä karppaustakin kummallisemmilla dieeteillä? Jos lapsia haudotaan homeisissa päiväkodeissa, miksi koirilla pitää olla kylpylöitä? Koirat ovat kotieläimiä, miksi niitä pitää raahata pois kotoa joka paikkaan?
Rajansa kaikella. Koirilla pitää olla oikeus hyvään koiruuteen, mutta ihminen kuitenkin ensin.
Sami Turunen
Kirjoittaja on lahtelainen lehtityöläinen
