Majoitus-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelujen työehtosopimuksen keskeiset määräykset
Sopimuskausi
1.4.2012 - 30.4.2014
Koeaika
toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevat: enintään 4 kk
määräaikaisissa työsuhteissa olevat: enintään 4 kk, mutta kuitenkin enintään puolet työsuhteen kestosta
Irtisanomisajat
Työnantajan irtisanoessa työsopimuksen
|
alle 5 vuotta |
1 kk |
|
alle 10 vuotta |
2 kk |
|
alle 15 vuotta |
3 kk |
Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen
Esimiehen irtisanoutumisaika on 1 kuukausi.
Määräajaksi sovitut työsopimukset ovat voimassa määräajan, esim. 1.6.–31.7. Työsopimuksen määräaikaisuudelle täytyy olla aina työehtosopimuksen mukainen perusteltu syy, esim. sijaisuus.
Harjoittelija
Tullessaan alalle ensi kertaa työntekijällä on harjoitteluaika, joka on kuusi kuukautta. Mikäli työntekijällä on tehtävän edellyttämä koulutus, harjoitteluaika on kaksi kuukautta. Harjoittelijan palkka on 80 % kyseisen työtehtävän mukaisesta, 0–2 vuoden palkkataulukosta.
Esimiehillä ei voi olla harjoitteluaikaa, vaan esimiesharjoittelijalle maksetaan vähintään tehtävää vastaavan työntekijäpalkkaryhmän mukaista palkkaa.
Koululaiset
Peruskoulun ja lukion oppilaalle voidaan maksaa koululaisen palkkaa enintään kahdelta kuukaudelta. Koululaisen palkka on 70 % asianomaisen palkkaryhmän palkasta.
Kokemusvuodet
1.10.2007 tai sen jälkeen alkaneissa työsuhteissa huomioidaan työntekijän aikaisempi työkokemus vastaavista tehtävistä. Ennen 1.10.2007 alkaneissa työsuhteissa sovelletaan edelleen palvelusvuosijärjestelmää.
Työaika
Säännöllinen työaika on 111 tuntia kolmessa viikossa. Käytössä on kolme työajan tasoittumisjärjestelmää, jotka on tarkoitettu kokoaikatyöntekijöille:
• työaika tasoittuu enintään kuuden (6) kolmiviikkoisjakson aikana 111 tunniksi, ja yksittäisen kolmiviikkoisjakson säännöllinen työaika saa olla enintään 129 tuntia
• työaika tasoittuu enintään yhdeksän (9) kolmiviikkoisjakson aikana 111 tunniksi, ja yksittäisen kolmi9 viikkoisjakson työaika saa olla enintään 135 tuntia.
Järjestelmän käyttöönotosta pitää sopia työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti.
• paikalliseen sopimiseen perustuva vuosityöaikajärjestelmä (ns. työaikapankki). ( Katso työehtosopimus 12 §.)
Tauot
Ruokatauko
Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika ylittää 6 tuntia, työntekijälle on annettava vähintään puolen tunnin lepoaika tai työrytmi huomioiden tilaisuus riittävän pitkään taukoon työn aikana aterioimista varten ruokailuun soveltuvassa tilassa. Lepoaikaa ei lasketa työajaksi, jos työntekijä saa vapaasti poistua työpaikalta.
Muut tauot
Jos työ on yhtäjaksoista paikallaoloa vaativaa tai yhtäjaksoisesti kuormittavaa, työn lomaan on järjestettävä mahdollisuus tarvittaessa sellaisiin taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.
(Tämä koskee myös alle 6 tunnin työvuoroja.)
Kahvitauko
Työvuoron pituuden ollessa yli 4 tuntia annetaan työntekijälle vähintään yksi kahvitauko. Tauko luetaan työajaksi eikä sen aikana saa ilman työnantajan lupaa poistua työpaikalta. Mikäli varsinaista taukoa ei töiden järjestelyihin liittyvistä syistä voida antaa, tulee työntekijällä olla mahdollisuus nauttia virvokkeita työn lomassa.
Osa-aikatyöntekijät
Työnantaja ja osa-aikatyöntekijä sopivat joko kiinteästä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta tai keskimääräisestä kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta.
Kiinteän vähimmäistyöajan tulee toteutua jokaisella kolmiviikkoisjaksolla.
Keskimääräisen vähimmäistyöajan toteutumista tarkastellaan vuoden pituisena ajanjaksona, ellei lyhyemmästä tarkastelujaksosta työpaikkakohtaisesti toisin sovita. Tarkastelun tarkoituksena on varmistaa, että sopimus vastaa tosiasiallista tilannetta. Keskimääräinen työaika sovitaan uudelleen, jos toteutunut työaika ei vastaa vähintään sovittua.
Alle vuoden määräaikaisissa työsuhteissa sovitun keskimääräisen vähimmäistyöajan tulee toteutua työsuhteen aikana.
Jos toteutunut työaika ei ole vähintään sovitun mukainen, on työnantaja velvollinen maksamaan saamatta jääneitä työtunteja vastaavan korvauksen. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos sovittu tuntimäärä on jäänyt toteutumatta työntekijästä johtuvasta syystä tai palkattoman poissaolon vuoksi.
JP-päivät (juhla- ja pyhäpäivät)
Jos työntekijä on työssä sellaisella viikolla, jolla on loppiainen, pitkäperjantai, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto tai joulupäivä, ansaitsee hän palkallisen vapaapäivän (JP-vapaa). JP-vapaan ansaitseminen edellyttää vähintään yhden kuukauden kestänyttä työsuhdetta ennen juhla- ja pyhäpäivää (esim. itsenäisyyspäivää).
Lisätyö
Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle 111 tuntiin asti / kolmiviikkoisjakso, ennen kuin työtä tekemään otetaan uusi työntekijä. Työpaikalla on suositeltavaa sopia lisätyön tarjoamisen
pelisäännöistä.
Ylityö
Ylityötä on se työ, jota tehdään kolmen viikon jaksossa 120 työtunnin jälkeen.
Korotettu palkka
50 % korotettu palkka:
• ylityökorvaus 120 t / 3 vkoa ylittävältä osalta 18 ensimmäiseltä tunnilta
• lisävapaapäivänä (X) tehty työ
• aattokorvaukset: klo 15.00 jälkeen uudenvuodenaattona, pääsiäislauantaina, vappu-, juhannus- ja jouluaattona tehty työ
100 % korotettu palkka:
• ylityökorvaus (120 t + 18 t =) 138 t / 3 vkoa jälkeen tehty työ
• viikkolepopäivänä (V) tehty työ
• sunnuntaina tai muuna kirkollisena pyhänä sekä itsenäisyys- ja vapunpäivänä tehty työ
Huom! Työajan tasoittumisjärjestelmien osalta sovelletaan erilaisia ylityömääräyksiä. Ks. TES.
Työntekijän sairastuminen
|
1 – 2 kk |
sairausvakuutuslain mukainen |
|
|
karenssiaika 1 + 9 päivää |
|
yli 2 kk |
28 päivää |
|
yli 3 vuotta |
35 päivää |
|
yli 5 vuotta |
42 päivää |
Äitiys-, isyys- ja adoptiovapaan palkka
Äitiys- tai adoptiovapaalle jäävälle maksetaan peruspalkan ja sairausvakuutuslain mukaisen vanhempainetuuden erotus kolmelta kuukaudelta ja isyysvapaalle jäävälle kuuden arkivapaan pituiselta jaksolta.
