|
Avecra Oy:n junapalveluhenkilökuntaa koskevan työehtosopimuksen sekä hiihtokeskusalan, ohjelmapalvelualan ja huvi-, teema- ja elämyspuistoalan työehtosopimusten vuosilomaa koskevat määräykset ovat pääpiirteittäin yhtenevät tämän selvityksen kanssa. Alakohtaisesti on kuitenkin huomioitava mm. vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus.
Vuosiloman ansainta ja pituus
Vuosiloma ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4.–31.3.).
Vuosiloman pituus mm. tulevan kesän kesäloman ja sitä seuraavan talven talviloman osalta riippuu siitä, miten työntekijä on ollut työssä 1.4.2011 ja 31.3.2012 välisenä aikana.
Oikeus 2,5 päivän lomanansaintaan kuukaudessa eli täyteen 30 arkipäivän lomaan syntyy, jos työsuhde on kestänyt 31.3.2012 mennessä vähintään yhden vuoden. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, on lomaoikeus 2 arkipäivää kuukautta kohti.
Esimerkki 1: Työntekijän työsuhde on alkanut 15.3.2011 ja jatkuu yhä. Koska työsuhde on kestänyt vähintään vuoden 31.3.2012 mennessä, työntekijä ansaitsee vuosilomaa 2,5 pv/kk.
Esimerkki 2: Työntekijän työsuhde on alkanut 1.6.2011. Hänen työsuhteensa
on 31.3.2012 mennessä kestänyt 10 kuukautta. Koska yhden vuoden määräaika ei ole täyttynyt, lomaa kertyy 2 pv/kk. Työntekijä ansaitsee lomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kalenterikuukausi, jonka aikana:
- A. työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa
tai
- B. työntekijä on ollut työssä vähintään 35 tuntia kuukaudessa.
Ansaintatapoja ei voida käyttää rinnakkain eli vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän säännön tai 35 tunnin säännön mukaan. Ansaintatavan määrää työntekijän työsopimuksen mukainen työaika.
Jos työntekijän työsopimus on sellainen, että työpäiviä kertyy kuukaudessa vähemmän kuin 14, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöin vuosilomaoikeus
syntyy, kun työtä tehdään vähintään 35 tuntia kuukaudessa.
Esimerkki 3: Työntekijä työskentelee työsopimuksensa mukaan 2 päivänä
viikossa yhteensä 15 tuntia eli noin 60 tuntia kuukaudessa. Työsuhde on kestänyt 31.3.2011 mennessä yli vuoden.
Lomaoikeus on tällöin 12 x 2,5 pv = 30 lomapäivää.
Työssäolon veroiset päivät
Vuosilomalain ja työehtosopimuksen mukaan myös tietyt poissaolopäivät kartuttavat vuosilomaa. Työssäolon veroista aikaa ovat esimerkiksi seuraavat
poissaolot:
- sairauden ja tapaturman vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodelta
- lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, ei kuitenkaan enempää kuin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodelta. Edellytyksenä on, että kuntoutus tapahtuu lääkärin määräyksestä työkyvyn palauttamiseksi. Lisäksi kuntoutuksen täytyy
olla ammattitaudista tai tapaturmasta johtuvaa.
- erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa
- kokoaikainen lomautus: 30 työpäivää kerrallaan. Jos lomautus keskeytyy lyhyenkin työssäkäynnin vuoksi, 30 päivän laskenta alkaa alusta, mikäli lomautus jatkuu
- kun työnantaja maksaa palkan poissaolopäiviltä:
· JP-päivät
· palkalliset lääkärintarkastukset
· vuosilomapäivät
· alle 10-vuotiaan lapsen äkillinen sairastuminen 1-3 pv
· työajan tasoittumisvapaat
35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevilla työssäolon veroisena aikana pidetään sairauden ja kuntoutuksen osalta enintään 105 kalenteripäivää sekä lomautuksen osalta kokonaan lomautetuille 42 kalenteripäivää kerrallaan. Työssäolon veroisten päivien täydellinen luettelo löytyy majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöiden työehtosopimuksesta.
Vuosilomaa vastaava vapaa
Mikäli työntekijä ei työsopimuksensa mukaan ansaitse lomaa lainkaan, on hänellä halutessaan oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka hän on ollut työsuhteessa.
Työntekijän on ilmoitettava ennen lomakauden alkua halustaan käyttää vapaata.
Vuosiloman antaminen
Ansaitusta vuosilomasta 24 päivää annetaan kesälomana lomakaudella ja muu osa talvilomana viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.
Lomanmääräytymisvuonna 1.4.2011–31.3.2012 ansaittavien lomien osalta kesälomakausi on 2.5.–30.9.2012 ja talvilomakausi 1.10.2012–30.4.2013.
Ennen kuin työnantaja määrää loman ajankohdan, työntekijälle on varattava tilaisuus esittää oma mielipiteensä loman ajankohdasta. Lisäksi työnantajan on vuosilomalain mukaisesti selvitettävä työntekijöille tai luottamusmiehelle vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat periaatteet.
Työnantajan on ilmoitettava vuosiloman ajankohdasta viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen loman alkamista. Poikkeustapauksissa ehdottomana takarajana on kaksi viikkoa.
Ilmoitus sitoo työnantajaa. Jos työnantaja rikkoo antamaansa ilmoitusta eli muuttaa jo ilmoitetun loman ajankohtaa, voi työnantaja joutua korvaamaan työntekijälle aiheutuneen vahingon, esimerkiksi korvaamaan työntekijän jo maksaman kesämökin vuokran.
Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- tai isyysvapaan ajaksi.
Pääsääntöisesti vuosilomaa ei saa jakaa, vaan se on annettava yhdenjaksoisena. Kesäloma voidaan jakaa ainoastaan painavasta syystä tai sovittaessa niin, että yksi jakso on vähintään 12 vuosilomapäivää. Loput lomasta voidaan antaa yhdessä tai useammassa jaksossa. Talviloma voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella.
Vuosilomalain mukaan voidaan sopia myös siitä, että ennen työsuhteen päättymistä annetaan sellaisia kertyneitä vuosilomapäiviä, joiden antamiseen ei muuten vielä olisi oikeutta. Tällöin siis kertynyt vuosiloma pidetään palkallisena työsuhteen aikana sen sijaan, että kertyneestä vuosilomasta maksettaisiin vuosilomakorvaus työsuhteen päättyessä.
Vuosiloma ja työvuorolistan laadinta
Lomapäiviksi ei lasketa sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, juhannusaattoa, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.
Mikäli vuosiloman viimeinen päivä on lauantai, tulee tätä seuraava sunnuntai järjestää vapaapäiväksi. Tämä vapaa ei saa olla ansaittu tai ansaittavaksi
tuleva muu vapaapäivä, esim. V-, X-, TS- tai JP- päivä, vaan ns. viivapäivä (–).
Loma ei saa mennä ansaittujen tai ansaittavaksi tulevien vapaapäivien
kanssa päällekkäin.
Vuosiloman työaikaa lyhentävä vaikutus
|
Maanantaille – perjantaille sijoittuvat vuosilomapäivät lyhentävät jakson työaikaa 111 tunnin työaikajärjestelmässä 7,4 tuntia. Jakson työaikaa lyhentävät vastaavalla tavalla myös vuosiloman sisälle maanantai-perjantai-päiville sijoittuvat kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto ja juhannusaatto. |
Muussa työaikajärjestelmässä olevalla sekä osa-aikatyöntekijällä vuosiloman lyhentävä vaikutus lasketaan työajan suhteessa.
Vuosiloman siirtäminen sairaustapauksissa
Mikäli työntekijä sairastuu ennen kesäloman alkamista, loman voi siirtää. Tämä edellyttää, että
1. työntekijä ilmoittaa työkyvyttömyydestään työnantajalle ennen loman alkamista ja
2. työntekijä pyytää loman siirtämistä ennen loman alkua ja
3. työkyvyttömyys on todettu ennen loman alkamista.
Jos työntekijä ennen loman alkamista toimittaa työnantajalle lääkärintodistuksen tai muun työnantajan hyväksymän selvityksen työkyvyttömyydestään, katsotaan tämä pyynnöksi siirtää loma myöhäisempään ajankohtaan, ellei työntekijä toisin ilmoita. Ilman tätä selvitystä tai nimenomaista pyyntöä siirtää lomaa ei työnantajalla ole
velvollisuutta siirtää lomaa.
Jos vuosiloman aikana alkanut työkyvyttömyys kestää yli 7 kalenteripäivää, työntekijä voi siirtää loput vuosilomastaan, mikäli pyytää siirtoa viipymättä ja toimittaa vaadittaessa lääkärintodistuksen. Ensimmäiset 7 sairaspäivää kesälomalla menevät siis työntekijän ”omaan piikkiin”.
Siirretyn loman ajankohdasta päättää työnantaja. Siirretyn loman ajankohdasta on ilmoitettava työntekijälle kahta viikkoa ennen loman alkua, tai jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkua.
Siirretty kesäloma on annettava, mikäli mahdollista, lomakauden loppuun (30.9.2012) mennessä, kuitenkin viimeistään kalenterivuoden loppuun (31.12.2012) mennessä.
Siirretty talviloma on annettava viimeistään 31.12.2013. | 