Normaalisitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan työehtosopimusta, joka ei ole yleissitova, mutta jota työnantaja on velvollinen noudattaman sillä perusteella, että se kuuluu sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon tai että sopimus on tehty koskemaan juuri kyseistä yritystä. Normaalisitovaa työehtosopimusta tulee noudattaa kaikkiin niihin työntekijöihin, jotka työskentelevät yrityksessä ja kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.
Työehtosopimus on alan ammattiliiton ja työnantajaliiton tekemä sopimus. Työehtosopimuksessa sovitaan työn tekemiseen liittyvistä ehdoista, kuten palkasta, työajasta, sairausajanpalkasta, arkipyhäkorvauksista jne. Sovitut ehdot ovat minimiehtoja, joita työnantajan tulee vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä. Liitot valvovat, että alan työpaikoilla noudatetaan työehtosopimusta. Kun sopimus on tehty, työntekijät sitoutuvat työrauhaan, eli työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei sallita sopimukseen kohdistuvia lakkoja.
Työehtosopimuksen kustannusvaikutus tarkoittaa sopimuksen palkankorotusten ja laadullisten parannusten todellisia kustannuksia työnantajalle. Palkankorotusten lisäksi myös laadulliset parannukset tuottavat usein työnantajalle kustannuksia. Niistä ja palkankorotuksista muodostuu kustannusten kokonaisvaikutus.
Yleissitova työehtosopimus Työehtosopimus voi olla yleissitova. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien tulee noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä kaikkiin työntekijöihin. Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa järjestäytyneiden työnantajien ja työntekijöiden määrä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta. Yleissitovaa työehtosopimusta tulee kaikkien työnantajien noudattaa, vaikka ei olisikaan työnantajaliiton jäsen.
Ylityökielto = työntekijät kieltäytyvät tekemästä ylitöitä edistääkseen työehtosopimusneuvotteluja
Yrityskohtainen (talokohtainen) työehtosopimus koskee vain yhtä yritystä, ja se neuvotellaan yleensä työnantajaliiton kanssa, jos sellainen on. Mukana neuvotteluissa on tyypillisesti myös edustaja siitä yrityksestä, jota työehtosopimus koskee. Yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta esimerkkinä on esim. Avecran työehtosopimus.
