Yhteistoiminta on työnantajan ja työntekijöiden välistä menettelyä, jossa osapuolten edustajat käsittelevät työsuhteen oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Merkittävin yhteistoimintaa säätävä laki on yhteistoimintalaki.
Yhteistoimintalaissa on luettelo yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista. Tällaisia ovat muun muassa
- henkilöstön asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä,
- työmenetelmissä ja töiden järjestelyssä,
- siirrot tehtävistä toisiin,
- taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja liikkeen luovutuksesta johtuvat irtisanomiset ja lomauttamiset.
Yhteistoimintalaki koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Tätä pienemmissäkin yrityksissä voidaan harjoittaa yhteistoimintaa joko työehtosopimuksen ohjein tai työpaikalla sovittavin menetelmin.
Yhteistoimintalaki velvoittaa neuvottelemaan
Yhteistoimintalaki asettaa työnantajalle neuvotteluvelvoitteen muun muassa taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin perustuvissa irtisanomistilanteissa. Ennen kuin työnantaja päättää yhteistoimintaneuvottelua edellyttävistä asioista, hänen on neuvoteltava työntekijöiden kanssa. Joissakin asioissa riittää pelkkä tiedottaminen työntekijöille. (Lähde: Yhteistoimintaopas)
Yhteistoimintalain tarkoituksena on parantaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia heitä itseään koskeviin asioihin, vaikka lopullinen päätösvalta olisikin työnantajalla. Neuvotteluissa käydään läpi työnantajan esittämien muutosten perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. (Yhteistoimintaopas)
Mikäli neuvotteluvelvollisuus on laiminlyöty ja muutoksesta seuraa työsopimuksen irtisanominen, lomautus tai osa-aikaistaminen, voidaan työnantaja velvoittaa suorittamaan irtisanotulle työntekijälle hyvitys. Yhteistoimintavelvollisuuksia laiminlyönyt työnantaja tai sen edustaja voidaan tuomita myös sakkorangaistukseen.
Yhteistoiminnan osapuolet
Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Jos neuvoteltava asia koskee yksittäistä työntekijää, neuvottelu käydään työntekijän ja hänen esimiehensä välillä. Jos asia koskee useampaa samaan henkilöstöryhmään kuuluvaa työtekijää, neuvotteluihin osallistuvat henkilöstöryhmän edustaja(t) ja työnantajan edustaja. Henkilöstöä edustavat esim. luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.
Luottamusmies edustaa yleensä kaikkia niitä työntekijöitä, joiden työsuhteisiin sovelletaan sen työehtosopimuksen määräyksiä, jonka perusteella luottamusmies on valittu.
Työsuojeluvaltuutettu on mukana, kun asia koskee myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä, eikä sitä ole käsitelty tai käsitellä työsuojelun valvontalain mukaisesti.
Työntekijä ja esimies voivat sopia keskenään joistakin työehtosopimuksen asioista. Työntekijällä on kuitenkin oikeus aina vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava hänen edustajansa ja työnantajan kesken.
Yt-neuvotteluihin valmistautuminen
Henkilöstön edustajalle, kuten luottamushenkilölle, on annettava riittävästi aikaa hoitaa työtehtäviensä sijasta yhteistoimintamenettelyyn liittyviä tehtäviä. Riittävä aika määräytyy kussakin tapauksissa erikseen. Vapautuksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon mm.
- edustettavien määrä
- käsiteltävän asian laatu, laajuus sekä taustatiedot ja niiden määrä
- asian tärkeys edustettavalle henkilöstöryhmälle
- käsittelyyn osallistuvien henkilöiden määrä ja heidän työpaikkojensa sijainti.
Mitä kannattaa huomioida?
Henkilöstön edustajan kannattaa huomioda neuvotteluihin mennessään mm.
- neuvotteluihin ei kannata mennä yksin, vaan mukana on hyvä olla toinenkin henkilöstön edustaja
- neuvottelukutsuun on hyvä tutustua, kutsusta pitää käydä selville neuvotteluaika, -paikka ja syy, miksi neuvotellaan
- ehdottomasti kannattaa pitää pöytäkirjaa yt-neuvotteluista ja kaikista käsitellyistä asioista sekä siitä, kuka on esittänyt ja mitä. Työnantajan velvollisuus on järjestää neuvotteluihin sihteeri.
- neuvotteluiden välillä täytyy olla mahdollisuus henkilöstön edustajien ja henkilökunnan väliselle keskinäiselle neuvonpidolle
- Tarpeen vaatiessa yt-neuvotteluja voidaan jatkaa yli määräaikojen. Neuvotteluajan täyttyminen ei lopeta asioiden käsittelyä kesken. Neuvotteluja voi myös vaatia jatkettavaksi ja esittää lisäselvitysten tekoa käsiteltävästä asiasta.
- Yt-neuvotteluista tehty pöytäkirja tulee tarkistaa.
Mistä lisätietoa?
