• RSS

Ergonomia 



Ergonomia tarkoittaa työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittämistä ihmisten ominaisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. Näitä on tarkasteltava kokonaisuutena ottaen huomioon työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet. Tavoitteena on, että työ voidaan tehdä aiheuttamatta työntekijän terveydelle haitallista tai vaarallista kuormitusta tai tapaturman vaaraa. Tuki- ja liikuntaelinten liiallista kuormitusta voivat aiheuttaa toistotyö, yksipuoliset työliikkeet, raskaat nostot, huonot työasennot ja työliikkeet.

Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajan huolehtivan siitä, että työpisteen rakenteet ja käytettävät työvälineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen ergonomisesti asianmukaisella tavalla. Työpisteeseen ja työvälineisiin kuuluu esimerkiksi koneita, työkaluja, laitteita, kalusteita, laitteistoja ja muita tarvikkeita.

Ergonomia-sana tulee kreikankielen sanoista ergo = työ ja nomos = luonnonlait

Käsin tehtävät nostot

Käsin tehtävissä nostoissa ja siirroissa tapahtuu paljon tapaturmia esimerkiksi selän venähdyksiä, taakasta saatuja viiltohaavoja, käsien ja jalkojen jäämistä puristuksiin kappaleen ja lattian tai toisen kappaleen väliin ja taakan putoamista varpaille.

Nostoja ja taakan siirtoja tehdään palvelualoilla hyvin erilaisissa tilanteissa. Kaupassa hyllytetään välillä kumarassa ja välillä kurkottaen korkealta. Siivous ja kiinteistönhuollossa siirretään työvälineitä, laitteita ja jätesäkkejä ja vartioinnista kannatellaan välillä ihmisiä.

Nuorille (alle 18-vuotiaille) työntekijöille kiellettyihin töihin kuuluu muun muassa ruumiillisen liikarasituksen aiheuttava työ. Työministeriö on laatinut esimerkkilistan lista nuorille sopivista kevyistä töistä, se löytyy Finlexistä.

Työnantaja vastaa työhön sisältyvien nostojen turvallisuudesta
Lainsäädäntö määrittelee yleiset periaatteet ja toimintamallit nostotöihin liittyvien vaarojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, mutta ei anna nostettavalle taakan painolle raja-arvoja. Tutkimuksiin perustuvat suositukset painottavat sitä, että nostotilanne on arvioitava kokonaisuutena, taakan paino on vain yksi osatekijä.

Jos työssä esiintyy käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja, eikä niitä voida korvata – esimerkiksi mekaanisilla laitteilla, työnantajan on vaarojen vähentämiseksi

  • annettava työntekijöille nosto- ja siirtoapuvälineitä huomioiden taakan ja työympäristön erityispiirteet, tarvittava fyysinen ponnistus ja koko työtoiminnan asettamat vaatimukset.
  • järjestettävä työpisteet niin, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia, esim. tilaa on riittävästi eikä työn suorituspaikkojen sijoittelu aiheuta kiertoja nostettaessa
  • huolehdittava riittävästä nosto-opetuksesta ja ohjauksesta taakkoja käsitteleville työntekijöille ja annettava noston turvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot

 

Nostotyön suuri fyysinen kuormitus - erityisesti lihasvoiman tarve - edellyttää nostotyötä tekeviltä myös omaehtoista huolenpitoa omasta kunnostaan.

Nostoapuvälineitä on saatavissa monenlaisiin töihin. Niiden hankinta tulee tehdä yhdessä välineitä käyttävien työntekijöiden kanssa ja velvoitettava heidät myös käyttämään niitä.

Lainsäädäntö
Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)

Linkkejä

http://www.tyosuojelu.fi/fi/nostotyo

Käsin tehtävät nostot ja siirrot Turun ja Porin työsuojelupiiri

Käsin nostaminen  Tapiola vakuutus

Työasennot ja työliikkeet

Julkaisuja

Käsin tehtävät nostot

Käsin tehtäviä nosto on käsitelty myös alakohtaisissa oppaissa:
Myymälätyön ergonomia ja apuvälineet

Toistotyö

Toistotyö on työtä, jossa toistetaan samantyyppisiä sormien, käsien tai käsivarsien liikkeitä jatkuvasti.  Toistotyötä voi esiintyä palvelualoilla esimerkiksi kaupassa kassatyössä ja hyllytyksessä, siivoojilla mopin käsittelyssä ja tarjoilijoilla tarjotinta kannateltaessa. Tämän kaltainen työ voi aiheuttaa toistorasitusta, erityisesti jos siihen liittyy voiman käyttöä tai hankalia asentoja. 

Toistotyön haitat aiheutuvat yhdistelmästä  

Liike Voima Asento
liikutetaan raajaa saman verran samaan suuntaan toistuvasti
Esimerkkejä: kassatyö,  hyllytystyö, moppaus

Paljonko voimaa tarvitaan liikkeen suorittamiseen. Siirrettävän tavaran tai laitteen paino verrattuna lihaksiin joilla sen panoa kannatellaan. Mitä pienempi lihas sen pienempi taakka aiheuttaa rasitusta. Vertaa paperiarkin pitämiseen tarvittava puristus maitopurkin kannatteluun.
 
Perusasennosta poikkeaminen
Sormien,  ranteiden tai kyynärvarsien taivuttaminen perusasennosta joko kannattelemaan painoa tai itse raajan kannattelu (staattinen kannattelu).  
 

Kylmyys pahentaa vaikutusta ennestään.

Toistotyön raja-arvot

Liike   

  • työvaiheen kesto <1/2 min
  • samankaltaista liikettä toistetaan 50% työvaiheajasta 
  • 60 min työpäivän aikana

 

Voima 

> 4-5 kg taakan/esineen käsittely
> 2kg työkalu kahdella kädellä
> 1kg työkalu yhdellä kädellä
vetäminen, työntäminen, puristaminen, kannattelu, painaminen, työkalujen ja tuotteiden kannattelu 

Asento

  • olkavarren  kohoasennot (>45°)
  • kyynärvarren äärikierrot 
  • ranteen taipuneet asennot (>20 °)
  • sormet
  • puristusote, kapea ote, otteet joissa peukalo vs. muut sormet(esim. pinsetti)
  • laajat otteet (kannattelu)
  • mekaaninen paine

 

Työnantajan tulee tunnistaa toistotyöstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Tarvittaessa on käytettävä toistotyön vaarojen ja haittojen selvittämisessä ulkopuolisia asiantuntijoita kuten työterveyshuoltoa.

Työnantajan tulee suunnitella torjuntatoimenpiteet, jotka voivat liittyä

  • työn opastukseen, 
  • työpisteen käyttöominaisuuksiin, 
  • työasentoihin, 
  • työliikkeisiin, 
  • työvälineisiin ja  
  • työjärjestelyihin.

 

Lainsäädäntö

Työturvallisuuslain (738/2002) 24 §:n 1 momentin kohta 4

Linkkejä
http://www.tyosuojelu.fi/fi/toistotyo
Työterveyslaitos, toistotyö

 

 

Näyttöpäätetyö

Erityistä huomiota tulee kiinnittää näyttöpäätetyöpisteen suunnitteluun. Työtuolin, työtason, näppäimistön ja näyttöruudun asento tulee olla helposti säädettävissä. Myös työtilan valaistusolosuhteet on huomioitava. Jos työntekijän tavanomaiset silmälasit eivät sovi näyttöpäätetyöhön, työnantajan on hankittava työntekijälle näyttöpäätetyöhön sopivat erityiset
näyttöpäätelasit. (Työturvallisuuslaki 26§).

Julkaisuja

  • Työkuormituksen arviointimenetelmät, Työterveyslaitos 2003
  • TIKKA - työkuormituksen arviointimenetelmä, Työterveyslaitos 2003
  • Oikeat  Nostot – opas tavaran käsittelyyn Tradekan myymälöissä, Tradeka, Työterveyslaitos, Vita Terveyspalvelut, AVA Instituutti, Varma, Työsuojelurahasto 2005
  • Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä, Sosiaali- ja terveysministeriö 2004
  • Nostoapuvälineet, Sosiaali- ja terveysministeriö 2004
  • Toisto = Repe, toistotyön arviointimenetelmä, Työterveyslaitos 2004
  • Ergonomia kassamyyjän työssä, Työturvallisuuskeskus 2002
  • Näyttöpäätetyö, Sosiaali- ja terveysministeriö 2003
  • Näppärä – näyttöpäätetyön ergonomian ja työympäristön arviointi, Työterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö 2002
  • Valtionneuvoston päätös näyttöpäätetyöstä 1405/199

Jäsen, kirjaudu sisään

Liity jäseneksi

Jos olet töissä yksityisellä palvelualalla, liittosi on PAM.

Liity nyt

 

 

Jäsenyys ja liittyminen

030 100 600

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyysturva

020 690 211

Ruotsinkielinen jäsenyys- ja työsuhdelinja 

030 100 640

Vaihde

020 774 002

Katso puheluiden hinnat