EDUNVALVONTA - 24.02.2021 klo 15.00

Hankintalain uudistamista kiirehdittävä

Kuva: Gettyimages

”Ystävyyssuhteeni” hankintalakiin on pitkä ja monitahoinen. Työperäisen hyväksikäytön ilmiöiden ja todellisuuden kanssa olen joutunut kosketuksiin työssäni liiankin usein viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.

Alipalkkausta tapahtuu liian paljon ihan tavallisissa työsuhteissa. Se on käynyt selväksi PAMiin tulleiden riitajuttujen kautta.  Vuosien aikana olemme avustaneet poliisia laajempien rikostapausten tutkinnassa laskemalla ihmisten puuttuvia palkkoja sekä tehneet yhteistyötä työsuojeluviranomaisten kanssa lukuisissa eri yhteyksissä. Olemme toimineet yhdessä eri organisaatioiden ja järjestöjen kanssa työperäisen riiston poistamiseksi ja laajassa kuvassa harmaan talouden torjumiseksi.  Kokemukseemme pohjaten olemme esittäneet muutoksia lainsäädäntöön monista eri näkövinkkeleistä yritysten vastuun tiukentamiseksi ja työntekijöiden aseman parantamiseksi. Ja puristelleet hankintalakia vuosia.

Viimeksi hankintalain osalta tehtiin laajempi uudistuskierros noin viisi vuotta sitten. Silloin EU:n hankintadirektiivi oli uudistettu ja sen pohjalta piti kaikkien maiden muokata kansallista lainsäädäntöä. Jos kaikki EU-direktiivin suomat mahdollisuudet olisi Suomessa otettu käyttöön, olisi sen avulla voitu kitkeä tehokkaammin jo silloin vallalla ollutta työntekijöiden riistoa. Se olisi onnistunut tekemällä muutama yksinkertainen muutos lakiin. Tähän ei silloisella hallituksella ollut kiinnostusta, vaikkakin esillä oli jo ollut törkeää työperäistä hyväksikäyttöä.

 

"Räikeimpiinkään rikkomuksiin ei puututa siksi, että valvontaan kohdennetut resurssit ovat liian pienet."

Aika on kuitenkin osoittanut, että tuolloin olisi pitänyt tehdä toisin. Lähes säännöllisesti saamme lukea törkeistä tilanteista työmarkkinoilla, joiden ehkäisemiseksi ja estämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja – uudistuksia myös hankintalakiin sekä resursseja siihen, että lain noudattamista voidaan valvoa.

Uusi hankintalaki tarvitaan nyt

Hankintalakia on uudistettava siten, että se kitkisi nykyistä tehokkaammin työperäistä hyväksikäyttöä erityisesti julkisten palveluiden alihankinnassa. Yksi tehokkain hankintalakimuutos olisi tehdä hankintasopimuksen erityisehdoista työlakien ja työehtosopimusten noudattamisen osalta pakollinen myös muiden kuin valtiotoimijoiden hankintasopimuksissa. Näin työlakien ja työehtosopimusten rikkomisesta tulisi samalla myös hankintasopimuksen rikkomus. Sen myötä palveluntuottajalla olisi suurempi mahdollisuus menettää sopimus ja/tai suurempi taloudellisen sanktion riski.

Kunnissa tehdään suuri määrä julkisia hankintoja. Siksi olisi myös huolehdittava, että kuntien hankintaosaaminen kasvaa ja, että hankintaa tehdään suunnitelmallisemmin. Julkisten hankintojen volyymi on Suomessa vuositasolla noin 35 miljardia euroa. Hankintamenettelyn ongelma on erityisesti syntyneiden sopimusten valvonnassa. Tällä hetkellä räikeimpiinkään rikkomuksiin ei puututa siksi, että valvontaan kohdennetut resurssit ovat liian pienet niin hankintayksiköissä, aluehallintovirastoissa kuin urakoitsijallakin. Kilpailuviranomaisella ei ole myöskään Suomessa esim. Ruotsin tapaan valtuuksia valvoa hankintalainsäädännön toteutumista yhteiskunnallisten eli sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta.

Nykyinen hankintalaki mahdollistaa alihankkijoiden käytön. Vaatimukset kaikkia alihankkijoista ja alihankintaketjuja koskevista yksilöidyistä tiedoista lisäisivät toiminnan läpinäkyvyyttä, edistäisivät työturvallisuutta sekä torjuisivat harmaata taloutta. Tämän lähtökohdan huomioiminen hankintalain uudistamisessa antaisi selkänojaa myös kunnille toteuttaa vastuullista hankintaa.

 

Jaana Ylitalo

PAMin edunvalvontajohtaja. Asioihin syvällisesti perehtyvä neuvottelija, joka pitää erilaisten näkökantojen yhteensovittamisesta ja rakentavien vaihtoehtojen etsimisestä, vaikka eurooppalaisesta yhteistyöstä.

Kommentoi

Samalta kirjoittajalta

Tilaa PAMin blogit

Tilaamalla PAMin blogit saat sähköpostiisi kunkin blogikirjoituksen aina tuoreeltaan!