TYÖMARKKINAT - 13.09.2021 klo 13.10

Hyvät työpaikat löytävät tekijänsä

PAMin Antti Veirto muistuttaa, ettei työvoimapulan ratkaisemiseksi ole olemassa yhtä yksinkertaista ratkaisua. Siksi tarvitaan monia erilaisia toimenpiteitä, kuten työhyvinvointiin panostamista.

Sellainen työ joka tarjoaa tekijälleen hyvän työympäristön, hyvän työyhteisön, elämäntilanteeseen sopivat työajat, riittävät tunnit ja riittävän palkan sekä pysyvyyttä, löytää varmasti tekijänsä.

Suomessa on joillain aloilla ja joissain ammattiryhmissä työvoimapula. Koronatilanteen rauhoittuessa tuotteiden ja palveluiden kysyntä on kääntynyt kasvuun. Samanaikaisesti koronan kynsissä olleet alat kuten ravintola-ala ja tapahtuma-ala ovat tilanteessa, jossa niiden palkkalistoilla ollutta työvoimaa on lomautusten, irtisanomisten ja työtilaisuuksien puuttumisen myötä siirtynyt töihin toisille toimialoille. Työmarkkinoilla on tapahtunut koronan myötä resurssien uudelleenjakoa. Samaan ongelmaan on koronan jäljiltä törmätty muuallakin, kuten esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Työvoimapula konkretisoituu tällä hetkellä ravintola-alan työpaikoilla esimerkiksi vajaamiehityksenä. Se koettelee töissä olevien jaksamista ja yritysten tarjoaman palvelun laatua. Loputtoman tehostamisen myötä kiire on ollut ravintola-alalla jo pitkään työntekijöiden niskassa varjostamassa pyrkimystä huippulaatuun ja -asiakastyytyväisyyteen. Nyt tilanne on äärimmäisen kuormittava, kun koronakurimuksesta vapautuneet asiakkaat ovat suunnanneet palveluihin innostavia kokemuksia hakemaan. Asiakkaille pitäisi pystyä niitä tarjoamaan, vaikka alimiehitys nakertaisi yrityksen voimavaroja.

"Jokainen ymmärtää, ettei hopealuotia tilanteen ratkaisemiseksi ole olemassa, vaan tarvitaan useita toimenpiteitä."

Ongelmia uuden työvoiman löytämisessä voivat selittää useat tekijät. Ne saattavat liittyä osaamiseen, työpaikan sijaintiin, tiedonkulkuun, palkanmuodostukseen, kannustimiin, yrityksen maineeseen tai vaikkapa työntekijöiden kovaan vaihtuvuuteen. Hyvän maineen ylläpitämiseksi kannattaa huolehtia nykyisen henkilökunnan työtyytyväisyydestä. Hyvää työnantajaa on helppo suositella myös muille. Kuten juuri nyt Hesburgerin tilanne osoittaa, niin tv-mainoksien viestit osoittautuvat ontoiksi, kun työntekijöiden kokemukset ovat tyystin toisenlaisia.    

Kun on työvoimapula, niin keskustelu keinostakin käy vilkkaana. Jokainen ymmärtää, ettei hopealuotia tilanteen ratkaisemiseksi ole olemassa, vaan tarvitaan useita toimenpiteitä. Lähtökohta kuitenkin on, että avaimet ovat toimialojen itsensä käsissä. Ravintola-alalla ollaan tilanteessa, jossa avoimien paikkojen täyttäminen nykyisellä palkkatasolla ja työehdoilla ja -olosuhteilla on ongelmallista. Ravintola-alan työvoimaa on varmasti siirtynyt esimerkiksi kaupan alan palvelukseen. Kaupan puolella erityisesti nuoret pääsevätkin paremmille ansioille. Ansioihin vaikuttaa tietysti työtuntien määrä. Esimerkiksi tarjoilijat tekevät keskimäärin myyjiä vähäisempiä viikkotunteja ja ovat useammin vastentahtoisesti osa-aikaisia.

Tilanne on työvoimapulan suhteen monin tavoin nurinkurinen. EK hämmästelee, miten voi olla samanaikaisesti lukuisa joukko työttömiä ja avoimia työpaikkoja. Yhtä lailla voisi hämmästellä, että miten voi olla samanaikaisesti työvoimapula ja työssäkäyviä ihmisiä, joilla on pulaa työtunneista. Koronavuonna 2020 Suomessa oli yli 100 000 vastentahtoisesti osa-aikatyössä ahertavaa työntekijää. Määrä on noussut reilussa vuosikymmenessä kymmenillä tuhansilla. Tarjolle tulevien työsuhteiden laatu on aikojen saatossa heikentynyt ja sitä on säestänyt loputon tehokkuuden vaade. Ainakin palvelualoilla osa-aikatyö ja vuokratyö ovat lisääntyneet ja niiden myötä myös työn epävarmuus.

"Ravintolatyö on raskasta ja työkyvyttömyyden riski monien työntekijäammattien tavoin asiantuntija-ammatteja korkeampi."

THL tutki vuonna 2019 miten ravintola-alalta työttömäksi jääneet näkevät vanhan työskentelyalansa vetovoimaisuuden. Luettelo heikkouksista on uuvuttava; kuormittava ja kiireinen työ, heikot työehdot, huono johtaminen, ikäsyrjintää työhönotossa, oman työkyvyn rajoitteet suhteessa raskaaseen työhön. Vuokratyö ja oman työyhteisön puuttuminen nousivat myös esille innostuksen nujertavina syinä. Ravintolatyö on raskasta ja työkyvyttömyyden riski monien työntekijäammattien tavoin asiantuntija-ammatteja korkeampi. Asiakasväkivalta, työssä kohdattu häirintä tai vaikkapa yksintyöskentely, eivät epäilemättä houkuttele nekään.

THL tutkimuksessa löytyi myös ravintolatyön vetovoimatekijöitä. Sellaisia ovat asiakaspalvelutyö, laadukkaat tuotteet ja työyhteisöön kuuluminen. Myös muut tutkimukset kertovat siitä, että työyhteisöllä ja työkavereilla on iso merkitys yksityisten palvelualojen työntekijöiden sitoutumisessa työhönsä.

Sellainen työ joka tarjoaa tekijälleen hyvän työympäristön, hyvän työyhteisön, elämäntilanteeseen sopivat työajat, riittävät tunnit ja riittävän palkan sekä pysyvyyttä, löytää varmasti tekijänsä.

Tutustu PAMin julkaisuun "Näkökulmia työvoimapulaan" tästä.

Antti Veirto

PAMin tutkimuspäällikkö. Työelämää ja maailmaa faktojen kautta ihmettelevä työvoimapolitiikan asiantuntija.

Samalta kirjoittajalta

Tilaa PAMin blogit

Tilaamalla PAMin blogit saat sähköpostiisi kunkin blogikirjoituksen aina tuoreeltaan!