TULEVAISUUS - 30.03.2021 klo 10.10

Kuka käy äänestämässä?

TNS Kantarin kyselyn perusteella työikäiset miehet olivat naisia enemmän kiinnostuneita tulevista kuntavaaleista.

Koronaviruksen jylläämisen seurauksena Suomessa päätettiin siirtää kuntavaalit kesäkuulle. Toivotaan, että 13.kesäkuuta on hyvä vaalisää eli pilvipoutainen kesäpäivä ja +17 celsiusta mittarissa. Eihän sää toki äänestämiseen vaikuta, vaan ihan muut asiat.

Tilastokeskus on tehnyt katsauksen vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestämisestä. Siitä käy ilmi, että naiset käyttivät äänioikeuttaan miehiä aktiivisemmin. Monen miehen tie vaaliuurnalle on kivetty lähinnä hyvillä aikomuksilla.  

Tilastokeskuksen katsauksesta käy ilmi, että äänestysinto on muita laimeampaa mm. työttömillä ja niillä joilla koulutustaso on matala. Yksihuoltajat äänestävät perheellisiä harvemmin. Hyvätuloiset äänestävät todennäköisemmin, kuin pienituloiset. Vieraskielisten äänestysprosentti on muita alhaisempi, ruotsinkielisillä muita korkeampi. Katsauksesta löytyy myös tieto, että ulkomaalaistaustaisista vuoden 2017 kuntavaaleissa äänesti 24,9 prosenttia eli vain joka neljäs.

"Uurnilla käyvät ne keiden asema yhteiskunnassa

on valmiiksi vahva."

Tosiasia on, että päätöksenteossa kuuluu niiden ääni, jotka äänensä antavat ja saavat edustajansa päättäjien joukkoon. Kun äänestysprosentit ovat aikojen kuluessa laskeneet, on se tarkoittanut yhteiskunnan heikompiosaisten äänen hiipumista päätöksenteossa. Uurnilla käyvät ne keiden asema yhteiskunnassa on valmiiksi vahva. Lopputuloksena on, että yhteisistä asioitamme koskeva päätöksenteko suosii hyväosaisempia.  

PAM kysyi viime marraskuussa suomalaisilta työikäisiltä heidän aikeistaan kuntavaaleihin liittyen. TNS Kantarin keräämästä aineistosta käy ilmi miesten hyvät aikomukset vaalien suhteen.  Kyselyn perusteella työikäiset miehet olivat marraskuussa naisia enemmän kiinnostuneita tulevista kuntavaaleista. Kysyimme myös äänestämisaikeista, jossa miesten ja naisten välillä merkittävää eroa ei ollut. Toivottavasti ei käy niin, että miesten äänestysaikeet sulavat kuin mehujää helteellä ennen kuin kuntavaalien aika kesäkuussa koittaa.

TNS Kantarin keräämästä aineistoista käy ilmi, kuinka johtajat äänestävät todennäköisemmin vaaleissa kuin duunarit. Ammattiliittokentässä Akavan jäsenet ovat SAK:laisia useammin suuntaamassa vaaliuurnalle. Ero varmasti liittyy kouluttautumiseen, tuloihin ja ammattiasemaan. Liittoon järjestäytymättömillä äänestysaikeet ovat samalla tasolla kuin SAK:laisten keskuudessa.

Marraskuussa PAMin jäsenkyselyyn vastanneista peräti 71 prosenttia ilmoitti äänestävänsä kuntavaaleissa 2021. Toteutuessaan tällainen aktiivisuus olisi tosi kova juttu. Suorastaa päräyttävä. Vuonna 2017 kuntavaalien äänestysaktiivisuus oli turhauttavan alhainen 58,8%.

Viimeksi kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus ylitti 70 prosenttia vuonna 1992. Sen jälkeen tapahtuikin isojako, kun työttömyys karkasi käsistä ja tuloerot lähtivät kasvuun. Ylipäätänsä ihmisten kohtalot lähtivät erkaantumaan toisistaan ja osa kansasta hiljeni vaaleissa. 

Minä uskon, että pamilaiset tosiaan käyvät aktiivisesti äänestämässä kesäkuun kuntavaaleissa. Vaaleissa jälleen päätetään, että kenen asioita kunnissa oikein ajatetaan, niiden joilla jo on vai niiden jotka oikeasti tarvitsisivat.

PAMin kuntavaaliteemoihin voi tutustua täältä.

Antti Veirto

PAMin tutkimuspäällikkö. Työelämää ja maailmaa faktojen kautta ihmettelevä työvoimapolitiikan asiantuntija.

Samalta kirjoittajalta

Tilaa PAMin blogit

Tilaamalla PAMin blogit saat sähköpostiisi kunkin blogikirjoituksen aina tuoreeltaan!