TALOUS - 06.07.2021 klo 09.34

Toimialaennuste raottaa palvelualojen sumuverhoa

Minulta on läpi korona-ajan kyselty, mikä on palvelualojen suunta lähivuosina. Etenkin epidemian alkuvaiheessa vastaus oli selvä: En tiedä.

Liikaa riippui tautitilanteen vaikeasti ennakoitavissa olevasta kehityksestä, sen vaikutuksista kuluttajien käyttäytymiseen sekä poliitikkojen ja viranomaisten ratkaisuista epidemian hillitsemiseksi ja kriisitoimialojen tukemiseksi.

Sittemmin on muodostunut selkeämpiä kehityskulkuja. Matkailu- ja ravintola-ala on luonnollisesti suurimpien kärsijöiden joukossa, mutta kuluttajien halu matkustaa ja käydä ravintoloissa ei vaikuta kadonneen. Kaupan kehitys eriytyy, kun hypermarketit ja verkkokaupan voimakkaat pelurit haalivat asiakkaita pieniltä kivijalkakaupoilta. Henkilökohtaisen palvelun toimialat ovat pääasiassa onnistuneet palauttamaan asiakkaiden luottamuksen niiden turvallisuuteen. Kiinteistöpalvelu- ja vartiointialan muutokset ovat maltillisempia.

Yhä kuljetaan monella tapaa sumussa, mutta kesäkuussa tilanne jälleen kirkastui. Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisi nimittäin kesäkuussa ensimmäisen laajan toimialaennusteensa sitten syksyn 2016. Mukana ovat myös PAMin suurimmat toimialat, eli jatkossa liiton toiminnan suunnittelua helpottavat entistä tarkemmat arviot kaupan, matkailu- ja ravintola-alan, vartiointialan ja kiinteistöpalvelualan kehityksestä. 

Ennustaminen on aina vaikeaa, poikkeusaikoina poikkeuksellisen vaikeaa

Poikkeusaikojen ennustamiseen liittyy aina erityisiä haasteita. Pandemian aaltoja, virusmuunnoksia ja rokotekattavuuden kehittymistä ei voi arvioida aiempien vuosien tuotanto- ja työllisyyslukujen perusteella, ja niiden vaikutus erityisesti palvelualoihin on välitön ja voimakas. Maailmankaupasta on lisäksi viime vuosikymmenten saatossa kehkeytynyt äärimmilleen viritetty kone, jossa epidemian aiheuttamat tuotanto-ongelmat yhdessä maassa saattavat aiheuttaa vaikeuksia teollisuudelle maapallon toisella puolella kuukausiksi tai pahimmillaan vuosiksi eteenpäin.

Ennustetta laativa tutkija ottaa kaiken tämän huomioon ja tekee mallin tuottamaan ennusteeseen tarvittavat laadulliset korjaukset parhaan arvionsa mukaan. Lopullinen ennuste ei siis ole kaikkitietävän mallin tuotos vaan sisältää erityisesti poikkeusoloissa aimo annoksen epävarmuutta ja asiantuntijan harkintaa.

Normaalitilanteessakaan talousennusteet eivät läheskään aina osu oikeaan, mutta tutkimuslaitosten tuottamien lukujen arvo syntyy vuosikymmenten työstä, jossa oletuksia korjataan ja malleja tarkennetaan systemaattisesti, jotta seuraava ennuste olisi aina edellistä parempi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen kohdalla talouden ja toimialojen kehityksen ennustamisella on vahva perinne ja tulokset ovat luotettavia.     

Olli Toivanen

PAMin ekonomisti. Tilastojen, talouspolitiikan ja ekonomistien erityisoikeudella kaikkien muidenkin alojen asiantuntija.

Samalta kirjoittajalta

Tilaa PAMin blogit

Tilaamalla PAMin blogit saat sähköpostiisi kunkin blogikirjoituksen aina tuoreeltaan!