SOPIMUSJÄRJESTELMÄ - 22.02.2021 klo 08.24

Wolt, riistäjä vai Robin Hood?

Kuva: PAMin arkisto/Lassi Kaaria

Ismo Kokko

PAMin sopimuspäällikkö. Neuvottelija, jonka kiinnostuksen kohteina ovat työehdot ja työntekijöiden aseman parantaminen. Parikymmentä vuotta ay-liikkeen palveluksessa on opettanut, että maailma ei ole vielä valmis.

Media uutisoi pari viikkoa sitten, että suomalainen alustayritys Wolt on saanut ennätyksellisen pääomarahoituksen, 400 miljoonaa euroa.

Raha on tarkoitus käyttää Woltin palveluiden laajentamiseen myös muille sektoreille kuin ravintolaruoan kuljettamiseen. Selvää on, että tämä uutinen otettiin mediassa vastaan riemulla, onhan kyseessä historiallinen tapahtuma suomalaisessa yrityshistoriassa. Erityisesti kiitellään Woltin liiketoimintamallia, jonka avulla kielitaidottomat maahanmuuttajat voivat löytää itselleen matalan kynnyksen työpaikan. Kaikki voittavat, vai voittavatko?

PAMiin tulleiden yhteydenottojen perusteella Wolt myös käytännössä johtaa ja jakaa työtä.

Wolt ei suoraan tarjoa työpaikkoja ruokalähettien tehtävissä. Lähetit ovat kumppaneita, ”partnereita”, jotka ovat kuitenkin riippuvaisia Woltilta saatavista toimeksiannoista. Saat toki työskennellä muillekin alustoille, mutta se saattaa tiputtaa sinut alempaan kategoriaan kumppanuutesi osalta. PAMiin tulleiden yhteydenottojen perusteella Wolt myös käytännössä johtaa ja jakaa työtä. Työvuoroja jaetaan heille, jotka ovat olleet aktiivisimpia ja puhelimeen saattaa tulla yhteydenotto, jos ei ota keikkaa tarpeeksi usein vastaan vuoron aikana. Yritys on tähän saakka perustellut malliaan sillä, että se on joustava, ja että työsuhde jäykistäisi toiminnan. Ruokalähetit arvostavat sitä, että voivat itsenäisesti valita omat työskentelyaikansa ja -paikkansa. Tämä perustelu on ristiriidassa siihen nähden, miten työtä kuitenkin johdetaan.

Kysymystä työnantaja-asemasta on käsitelty viranomaisia myöten. Työneuvosto on Työministeriön alaisuudessa työskentelevä erityisviranomainen, joka otti viime syksynä Aluehallintoviraston pyynnöstä kantaa siihen, pitääkö ruokalähetin työhön soveltaa työaikalakia ja onko kyseessä näin työsuhde. Vastaus oli yksiselitteinen: kyllä pitää ja ruokalähetit ovat tosiasiassa työsuhteessa. Aluehallintovirasto antoi Woltille ja Foodooralle (joita lausunnot koskivat) puoli vuotta aikaa muuttaa toimintansa Työneuvoston päätöksen mukaiseksi. Aika kuluu umpeen toukokuussa. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja PAMissa pidämme melko varmana, että näin tapahtuu.

Alustayrityksen liiketoimintamallissa taloudellinen tulos tehdään kahdella tapaa: ottamalla osuus ravintolan katteesta ja tekemällä lähettipalvelu mahdollisimman edulliseksi. Jälkimmäisen osalta työ tehdään lähes puhtaasti ihmistyönä, joten jotenkin se on saatava halvemmaksi. Työn sivukulujen osuus on työnantajan osalta vajaan kolmanneksen bruttopalkasta. Kun tämä säästö toistuu tuhansien lähettien kohdalla, on saatu säästö varsin merkittävä. Ravintoloiden maksama osuus on tietysti liikesalaisuus, mutta arviomme sen olevan noin 20 - 30 % ruuan ulosmyyntihinnasta. Tämä on paljon matalakatteisessa liiketoiminnassa ja ennustamme varsinkin suurempien ravintola- ja kaupan alan toimijoiden jo harkitsevan vastaavan oman palvelun perustamista.

"Kevytyrittäjyyttä ei ole olemassa kuin mainoksissa,

sillä suomalainen järjestelmä tuntee vain

yrittäjyyden ja palkkatyön."

Mikä on sitten kuluttajan vastuu vai onko sitä lainkaan? Jokainen voi mielessään pohtia, olisiko valmis samaan tilanteeseen, jossa ruokalähetit ovat: olla yrittäjä, mutta samanaikaisesti sidottuna niihin toimintatapoihin, jotka toimeksiantoyritys sanelee. Kevytyrittäjyyttä ei ole olemassa kuin mainoksissa, sillä suomalainen järjestelmä tuntee vain yrittäjyyden ja palkkatyön. Yrittäjänä huolehtii ja maksaa kaikki velvoitteensa itse. Olisitko sinä valmis pudottamaan kolmanneksen tuloistasi, mutta jatkamaan samassa työssä yrittäjänä?


Jälkikirjoitus: Wolt ei ole ainoa tällä liiketoimintamallilla toimiva yritys, eikä tarkoitus ole syyllistää heitä siitä, että käyttävät lainsäädännön heikkouden hyväkseen. Vastaavia yrityksiä ovat mm. Foodora, Uber, Deliveroo ja Freska. Lainsäädäntöä on syytä tarkistaa siten, ettei työsuhteen naamiointi joksikin muuksi ole enää mahdollista. Alustayrityksille toivotan mitä parhainta menestystä, terveeltä pohjalta.

Kommentoi

Samalta kirjoittajalta