KAIKKIEN VAHVUUDET KÄYTTÖÖN

LISÄÄ TYÖKALUJA PAIKALLISELLE SOPIMISELLE JA TYÖNTEKIJÖIDEN OSALLISUUDELLE TYÖPAIKALLA

Aidolla paikallisella sopimisella voidaan edistää yritysten tuottavuutta, tarkoituksenmukaisia työjärjestelyjä ja työhyvinvointia. Epäluottamus, puutteelliset tiedot ja osaaminen sekä epätasapaino neuvotteluosapuolten kesken ovat merkittäviä esteitä paikallisen yhteistoiminnan edistämiselle.

Näistä syistä esimerkiksi osa työehtosopimusten joustavoittavista sopimismahdollisuuksista jää hyödyntämättä. Jos työntekijäpuolelle taattaisiin paikallisten sopimusten tulkintaoikeus, se lisäisi uskallusta tehdä paikallisia sopimuksia.

Vahvistamalla työntekijöiden ja heidän edustajiensa tiedonsaantioikeuksia ja neuvotteluasemaa luodaan tasapuolinen neuvotteluasema ja paremmat edellytykset molempia osapuolia hyödyttävälle sopimiselle. Yhteistoimintalakia kaavaillaan uudistettavaksi niin, että henkilöstön vähentämiseen liittyvät pykälät siirretään pois ja laissa käsiteltäisiin nimenomaan yhteistoimintaa. PAM pitää tätä hyvänä. Erittäin tärkeää olisi, että jatkossa yrityksissä ennakoitaisiin henkilöstön kanssa tulevia osaamistarpeita. Käsiteltävien asioiden joukkoon tulisi ottaa myös palkkauksen ja työajan järjestämisen periaatteita. Lisäksi työntekijöiden myötämääräämisoikeutta tulee vahventaa työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Tämän vuoksi PAM esittää:

  • Työehtosopimuksen nojalla tehtyjen paikallisten sopimusten osalta tulkintaetuoikeus siirretään työntekijäpuolelle.
  • Yhteistoimintalain irtisanomispykälien siirtäminen työsopimuslakiin toteutetaan ja lakia kehitetään nimenomaan työpaikan yhteistoimintana.
  • Yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävien asioiden joukkoa laajennetaan mm. palkkauksen ja työajan järjestämisen periaatteisiin.
  • Työntekijöiden myötämääräämisoikeutta vahvennetaan työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

PALVELUALAT TYÖN JA TALOUDEN KEHITYKSEN KÄRKEEN

Palvelualoilla on suuri merkitys Suomen työllisyyden kannalta. Palvelualat ovat kannatelleet Suomen työllisyyttä myös viimeisimpien taantumien läpi. Palvelualoilla palkkasumma on kasvanut sekä teollisuusaloja että koko talouden keskiarvoa nopeammin. Ilman menestyviä palvelualan yrityksiä ja työntekijöitä Suomi pysähtyy.

Palvelualat ovat pitäneet yllä Suomen työllisyyttä taantuman aikana. Vuodesta 2007 alkaen PAM:n aloilla tehtyjen työtuntien määrä on vaihdellut vain suhteellisen vähän ja vuonna 2016 näiden työtuntien määrä oli tukkukauppaa lukuun ottamatta samalla tasolla kuin vuonna 2007. Palvelualoilla palkkasumma on kasvanut sekä teollisuusaloja että koko talouden keskiarvoa nopeammin. Erityisesti vartiointi- ja turvallisuusala ja kiinteistönhoito ja maisema-ala ovat tässä kasvattaneet kokonaispalkkasummaansa. Kaupan palkkasumma puolestaan on kehittynyt 2000-luvulla osapuilleen koko talouden keskiarvon mukaisesti. (Tilastokeskus)

Palvelualat kuitenkin usein jäävät elinkeinopolitiikkaa kehitettäessä sinänsä tärkeän vientiteollisuuden varjoon. Palveluiden merkitys kasvaa yhteiskunnan suurissa muutoksissa ja kiihtyvä kaupungistuminen tuottaa lisää kysyntää erilaisille palveluille. Siksi on tärkeää, että niihin kiinnitetään koko yhteiskunnan tasolla strategista huomiota, jotta tämä työllisyyden keskeinen tukipilari ei pääse murenemaan.

Tämän vuoksi PAM esittää:

  • Luodaan kansallinen palvelualojen edistämisohjelma. Ohjelmalla haetaan yhdessä julkisen sektorin toimijoiden, sekä alaa edustavien palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen kanssa keinoja, joilla voidaan edistää palvelualojen toiminnan edellytyksiä sekä uusien yritysten ja hyvien työpaikkojen syntyä palvelualoille sekä kartoitetaan riskejä ja mahdollisia esteitä alan suotuisalle kehitykselle.

MATKAILUN HIOMATON TIMANTTI KIRKKAAKSI

Matkailu on yksi nopeimmin kasvava talouden ala maailmassa. Matkailu on kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä Suomessakin. Se voisi kuitenkin olla enemmänkin.

Matkailussa piilee suuri potentiaali vientitoimialana. Vuonna 2017 matkailun kokonaiskysyntä (kotimainen ja ulkomainen) Suomessa oli 13,8 miljardia euroa, josta matkailuviennin osuus 4,4 miljardia euroa. Matkailulla on paljon kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Arvioiden mukaan yhden euron kulutus matkailuun tuottaa 56 senttiä muille toimialoille.

Matkailu tuottaa Suomeen merkittäviä vientituloja ja se kasvaa tällä hetkellä 3-4% vuodessa. Ja toisin kuin monet muut elinkeinotoiminnan alat, matkailualan työpaikat eivät siirry maasta. Ala on työvoimavaltainen ja tarjoaa myös mahdollisuuksia erittäin korkean jalostusarvon toimintaan.

Panostukset matkailuun ovat kuitenkin jääneet Suomessa vähäiseksi eikä sen merkitystä kansantaloudelle ja työllisyydelle ole riittävästi ymmärretty. Esimerkiksi Islanti on moninkertaistanut turismiin liittyvät työpaikkansa ja tulonsa lyhyessä ajassa. Taustalla on määrätietoinen brändi- ja elinkeinojen kehittämistyö. Islannin ulkomaan tavara- ja palvelukaupasta kertyi viime vuonna ylijäämää vajaa miljardi euroa. Ylijäämä muodostuu palvelukaupasta, jossa matkailun osuus on 48%. Islannin tavarakauppa on alijäämäinen. Toimiala ei kuitenkaan kasva parasta mahdollista vauhtia ilman kuntien ja valtion toimia. Panostukset maksavat itsensä takaisin matkailutulona ja työllisyytenä.

Suomen panostus matkailuun oli vuonna 2017 oli 13,9 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi Norjan vastaava luku oli 30,7 miljoonaa euroa ja Tanskan 26,6 miljoonaa euroa. Suomen on otettava mallia Islannin menestystarinasta ja korostettava erityisesti tunnetuimpien kohteidensa markkinointiin Matkailun ja ilmastonmuutoksen kannalta erityisen tärkeä on rataverkon kehittäminen. Jos lentomatkailun suosio laantuu, nopeat junayhteydet esimerkiksi Eurooppaan nousevat tärkeään rooliin. Tällöin Suomen on syytä tukea hankkeita, jotka parantavat yhteyksiä esimerkiksi Helsingistä Tallinnaan ja Tallinnasta aina Berliinin asti.

Lomakautemme ajoittuu tällä hetkellä myös toisin kuin muualla Euroopassa. Ulkomaisten turistien kysyntä ei kuitenkaan yksin riitä kotimaisille matkailukohteille, vaan rinnalla olisi hyvä olla kotimaistakin kysyntää. Meillä kotimaan lomamatkailu tyssää kuitenkin kuin seinään koulujen alkaessa.

Säät ovat meillä myös alkukesänä usein melko epävakaisia ja kylmiä ja lämpimämmät säät yltävät usein elokuun lopulle asti. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan koulujen kesälomien myöhentäminen kesäkuun puolivälistä elokuun lopulle lisäisi matkailutuloa sekä työllisyyttä ja toisi kesäkuukausien matkailutuloja noin 219 miljoonaa euroa.

Tämän vuoksi PAM esittää:

  • Matkailuun kohdistettava valtion yleisavustus tulee nostaa vähintään samalle tasolle muiden pohjoismaiden kanssa
  • Kesäsesonkeja tulee tasata kesälomien siirrolla ja jaksottamisella muun Euroopan loma-aikojen mukaisesti heinä-elokuulle
  • Suomi kehittää raideliikennettään pitäen mielessä erityisesti matkailun tarpeita
  • Suomi tukee hankkeita, jotka parantavat nopeita junayhteyksiä Suomesta Keski-Eurooppaan

Tästä eteenpäin PAMin muihin tavoitteisiin
(klikkaa otsikosta eteenpäin)

Reilumpi työelämä
Inhimillisempi arki (osa-aikatyö, sosiaaliturva, sosiaalipalvelut, liikenne)
Kaikkien vahvuudet käyttöön (paikallinen sopiminen, palvelualojen kehittämisohjelma, matkailu)
Osaamista kaikille (henkilöstön koulutus, aikuiskoulutus, ammatillinen koulutus)
Säännöt tehdä niin kuin on oikein (harmaa talous, kilpailutus, yritysvastuu)
Suomi Euroopan ytimeen