SÄÄNNÖT TEHDÄ NIIN KUIN ON OIKEIN

SUITSITAAN HARMAATA TALOUTTA JA VEROVÄLTTELYÄ

Harmaa talous on uhka koko yhteiskunnalle. Se heikentää veropohjaa, työntekijöiden työehtoja ja työolosuhteita sekä rehellisesti toimivien yrittäjien toimintaedellytyksiä. Uudenlaiset työn teettämisen muodot ja työsuhteen rajojen hämärtyminen ovat omiaan lisäämään harmaan työn aluetta ja systemaattista pimeän työvoiman käyttöä, jossa työnantaja kiertää vastuunsa hänelle kuuluvista velvoitteista.

Aggressiivinen verosuunnittelu kaventaa hyvinvointivaltioiden veropohjaa ja altistaa yrityksiä epäterveelle kilpailulle. Veronvälttelyn sosiaalinen hinta on monella tavalla korkea. Kun toiset välttelevät veroja, toiset maksavat niitä enemmän ja tarpeellisten palveluiden rahoitus rappeutuu. Erityisesti tästä kärsivät kehitysmaat, jotka menettävät sen vuoksi tärkeitä tuloja, joilla voitaisiin rahoittaa palveluja niiden kansalaisille, esimerkiksi kouluja, sairaaloita ja teitä.

Tämän vuoksi PAM esittää:

  • Otetaan käyttöön alihankintaan liittyvä ketju- ja palkkavastuu Laajennetaan veronumerojärjestelmä työvoimavaltaisille ja runsaasti ulkomaista työvoimaa käyttäville aloille.
  • Otetaan palvelualoilla käyttöön online-kassajärjestelmät, jotka vähentävät mahdollista ohimyyntiä ja veronkiertoa.
  • Uudistetaan yhteisöverojärjestelmä
  • Siirrytään EU:ssa yhteiseen ja yhdistettyyn yhteisöveropohjaan sekä yhteiseen yhteisöveron minimiverokantaan.

LAATU JA VASTUULLISUUS JULKISEN KILPAILUTUKSEN YTIMEEN

Tällä hetkellä yksi keskeinen ongelma julkisissa hankinnoissa on se, että vaikka kilpailutuksissa tulisi valita kokonaistaloudellisesti kannattavin tarjous, silti hinnan merkitys saa usein liian merkittävän roolin. Tästä syystä tarjouksen voittaa monesti se toimija, jonka hinta on alhaisin.

Etenkin työvoimavaltaisten palveluiden kohdalla hintaan vaikuttavat merkittävästi henkilöstökustannukset, joiden vuoksi monet toimijat pyrkivät alentamaan kustannuksia palkkaamalla mahdollisimman vähän työvoimaa, ketjuttamaan työn teettämistä alihankkijoille tai kiertämään työelämän lainsäädäntöä ja työehtosopimuksen määräyksiä. Tämä puolestaan johtaa usein myöhemmin erilaisiin laatuongelmiin ja mahdolliseen lopullisen hinnan nousuun virheiden korjaamisen seurauksena.

Julkiset hankinnat ovat merkittävä taloudellinen erä ja niitä suuntaamalla voidaan vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen laajemminkin. Hankintoja koskevaa lainsäädäntöä tuleekin kehittää niin, että hankinnoissa otetaan nykyistä paremmin huomioon sosiaalinen vastuullisuus ja ihmisoikeudet.

Tämän vuoksi PAM esittää:

  • Uudistetaan hankintalakia niin, että tarjous tulee valita aina parhaan hinta-laatusuhteen perusteella.
  • Sisällytetään hankintalakiin EU:n hankintadirektiiviin (artikla 18:2) sisältyvä sosiaalinen lauseke.
  • Hankintaviranomaisten on otettava hankintasopimuksen erityisehdoksi asianomaisen työehtosopimuksen noudattaminen.
  • Laaditaan julkisten hankintojen sosiaalisen vastuullisuuden kohentamiseksi kansallinen strategia, indikaattorit ja seuranta

EDISTETÄÄN IHMISOIKEUKSIA, YRITYSVASTUUTA JA KANSALAISYHTEISKUNTAA

Yritystoiminnalla ja kansainvälisellä kaupalla on valtava merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa. Osa yrityksistä noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta vapaaehtoisesti jo nyt. Edelläkävijäyritykset esimerkiksi kartoittavat ihmisoikeusriskejä, auditoivat alihankintaketjujaan, käyttävät vastuullisuussertifioituja raaka-aineita ja tekevät yhteistyötä ammattiliittojen kanssa.

Valitettavasti kaikki eivät kuitenkaan toimi näin ja vastuuttomat yritykset voivat edelleen saada epäreilua kilpailuetua ihmisoikeuksia polkemalla.

Reilut, kansainvälisiä ihmisoikeusperiaatteita noudattavat markkinat olisivat kaikkien etu. Suomessa on viime vuosina leikattu merkittävästi kansalaisjärjestöjen rahoitusta. Tulevan hallituksen tulee turvata kansalaisyhteiskunnan toiminta. Erityisen tärkeää on varmistaa, että yritysvastuukysymyksiä seuraavien järjestöjen rahoitus nostetaan samalla verrokkimaiden kuten Ruotsin tasolle.

Tällä hetkellä noin 10% rahoituksesta ohjataan järjestöjen kautta kehitysmaihin. Ulkoministeriön tällä hallituskaudella tekemien avun tehokkuutta mittaavien arviointien perusteella kehitysyhteistyörahojen käyttö on sekä tehokkainta että huokeinta järjestöjen kautta.

Tämän vuoksi PAM esittää:

  • Säädetään sitova laki yritysten ihmisoikeusvastuusta. Laki perustuisi yrityksille säädettävään huolellisuusvelvoitteeseen, joka noudattaa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita. Huolellisuusvelvoite tarkoittaa käytännössä yrityksille oman toimintansa ja arvoketjujensa ihmisoikeusriskien tunnistamista ja velvollisuutta toimia riittävällä huolellisuudella välttääkseen toiminnan aiheuttamasta kielteisiä vaikutuksia ihmisoikeuksille.
  • Yritysvastuuta edistävien kansalaisjärjestöjen valtion rahoitus nostetaan Ruotsin tasolle
  • Nykyistä suurempi osuus valtion kehitysyhteistyövaroista kanavoidaan järjestöjen kautta. Osuus tulisi nostaa esimerkiksi 15-20%.iin nykyisestä noin 10%:sta.

Tästä eteenpäin PAMin muihin tavoitteisiin
(klikkaa otsikosta eteenpäin)

Reilumpi työelämä (alustatalous, työnantajaolettama, alipalkkaus)
Inhimillisempi arki (osa-aikatyö, sosiaaliturva, sosiaalipalvelut, liikenne)
Kaikkien vahvuudet käyttöön (paikallinen sopiminen, palvelualojen kehittämisohjelma, matkailu)
Osaamista kaikille (henkilöstön koulutus, aikuiskoulutus, ammatillinen koulutus)
Säännöt tehdä niin kuin on oikein (harmaa talous, kilpailutus, yritysvastuu)
Suomi Euroopan ytimeen