• RSS

Työväkivalta 



Väkivaltatilanteisiin pitää varautua

Vaikka väkivaltatilanteita on vaikea estää kokonaan voidaan niihin kuitenkin varautua niin, että niistä johtuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Väkivallan uhka on otettava huomioon jo silloin, kun työtehtäviä ja työympäristöä suunnitellaan. Koko henkilöstö on koulutettava väkivaltatilanteiden hallintaan. Turvallisuusohjeiden tulee olla yksiselitteisiä ja ymmärrettäviä. Ne pitää laatia yhteistyössä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.

Jokaisella työntekijällä tulisi olla selvää, että oma turvallisuus on tärkeämpi kuin työnantajan omaisuuden varjelu. Ryöstäjiä ei kannata vastustaa, eikä näpistelijöitä juosta kiinni kaupan ulkopuolella. Näpistelyn torjuntaan tulee olla tarkat ohjeet, eikä kiinniottoa saa edellyttää esimerkiksi yksin työskennellessä, jos väkivallan uhka on merkittävä.

Ohjeistuksesta on huolehdittava aina, kun työpaikalla aloittaa uusi työntekijä. Tästä ei voi tehdä poikkeusta, vaikka työsuhde olisi lyhytkestoinen.  

Työnantajan velvollisuus on

- järjestää työtavat ja työtilat mahdollisimman turvallisiksi 
- antaa menettelytapaohjeet väkivaltatilanteen varalta 
- järjestää mahdollisuus hälyttää apua (ei työntekijän oma puhelin)
- järjestää mahdollisuus jälkihoitoon
- laatia turvallisuusohjeet kaikkien saataville, mm. hätänumerot 

Tessien kirjaukset väkivallan ehkäisystä

Kaupan ala

Kiinteistöpalveluala

Matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajanpalveluala 

Väkivaltariskin merkitystä ei saa vähätellä

Tutkimusten mukaan työntekijät pelkäävät väkivaltaa. Väkivaltaa pelkääviä työntekijöitä on paljon enemmän kuin lopulta varsinaiseen väkivaltatilanteen joutuvia.  On tärkeää, että työntekijät voivat koska tahansa tuoda esille kokemuksiaan, jos työpaikalla on turvaton olo. Työntekijöiden turvallisuuden tunnetta lisää se, että työnantaja ottaa turvallisuuden hallinnan tosissaan.

Väkivallan uhan arviointi

Työnantajalla on velvollisuus arvioida työpaikan turvallisuusvaarat ja tehdä suojaus- ja korjaustoimia. Väkivallan uhan määrää on hankala mitata ja siksi se jää helposti tekemättä. Suojaustoimiten tulisi kuitenkin perustua tilannearvioon. 

Kuinka väkivallan riskiä tulisi arvioida?

Työnantajalla on useita tapoja kerätä tietoa työpaikan vaaroista ja riskien suuruudesta.  Tehokkaimpia välineitä on seurata läheltä piti -tilanteita. Jos läheltä piti –tilanteiden määrä kasvaa, eivät varautumiskeinot ole riittäviä, ja niitä on parannettava.

Seurannan pitää olla sopivan helppo niin, että työntekijät pystyvät kirjaamaan ylös sattuneita tilanteita ja ilmoittamaan niistä mahdollisimman helposti. Seurannan voi tehdä yksinkertaisimmillaan vaikkapa ruutuvihkoon.

Läheltä piti -tilanteiden lisäksi on hyvä seurata työpaikan lähiympäristön tapahtumia. Onko alue rauhallinen vai rauhaton ja mihin kellonaikoihin tai viikonpäivinä häiriöitä sattuu? Tietoa voi saada poliisiviranomaiseltakin, mutta myös seuraamalla paikallismedioita ja vaihtamalla kuulumisia naapuruston muiden palvelualan yrittäjien kanssa.  

Väkivalta kuormittaa pelkkänä uhkanakin

Väkivallan uhkaa arvioidessa ei saa unohtaa uhan aiheuttamia henkistä kuormitusta. Jopa työpaikassa, jossa ei mitään kovin vakavaa väkivaltaista häiriötä ole sattunut, voivat muualla sattuneet tapahtumat aiheuttaa pelkoa.

Työntekijöiden hyvinvointia voi mitata esimerkiksi työterveyshuollon työolokyselyillä. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua lyhyellä aikataululla ja on tärkeää, että työntekijät tuntevat voivansa koska tahansa tuoda esille kokemuksensa.

Mitä pitäisi tehdä, jos riski todetaan vähäistä suuremmaksi?

Ei ole olemassa patenttiratkaisua, joka on sovellettavissa jokaiseen työpaikkaan. On tarkennettava tehtävät, ajankohdat ja tilanteet, joissa väkivallan uhka esiintyy ja ratkaistava työpaikkakohtaisesti, mitkä ovat tehokkaimmat keinot. 

Joissakin paikoissa on tarpeen satsata paikalla olevaan vartiointiin tai vähentää tai välttää yksintyöskentelyä. Toisissa voi riittää esim. valaistuksen lisääminen, ikkunateippausten poistaminen ja menettelytapojen kertaaminen.

Kaikki tilannearviot eivät voi johtaa esimerkiksi velvoitteeseen hankkia teknistä turvalaitteistoa, mutta kaikki eivät voi myöskään päätyä sen tarpeettomuuteen. Käytettävistä torjuntakeinoista tulee sopia työpaikalla työsuojelun yhteistoimintamenettelyin. Useammin kuin kerran ryöstetyssä liikkeessä on kohtuullista odottaa jo selkeätä panosta turvallisuuden kasvattamiseen.

Yksintyöskentely

Yksintyöskentelyyn tarvitaan usein tarkennettuja ohjeita ja järjestelyjä. Erityisesti korostuu se, että avun hälyttämisen tulisi tapahtua huomaamattomasti. Yksintyöskentely ei itsessään ole vaaratekijä, mutta lisää muiden vaaratekijöiden, kuten väkivallanuhan tai tapaturmavaaran, riskiä.  

Jälkihoito

Työntekijän tietoisuus väkivallan uhasta edistää palautumista ikävän tilanteen aiheuttamasta henkisestä kolhusta. Eniten haittaa kokevat ne, jotka tulevat täysin yllätetyiksi. Väkivaltatilanteessa ollut työntekijä tyypillisesti vähättelee tapahtuman itselleen aiheuttamia reaktioita. Ohjaus jälkihoitoon tulee olla riittävän jämäkkä, jotta apu ei jäisi hakematta. Välitön jälkipuinti esimerkiksi työterveyshoidossa edesauttaa tilanteesta selviytymistä ilman vakavampia jälkiseuraamuksia. Käsittelemättä jätetyt tilanteet voivat aiheuttaa pysyviä pelkotiloja, jotka haittaavat työskentelyä ja lopulta alentavat työkykyä. 

Lainsäädäntöä

Lievät pahoinpitelyt ovat virallisen syytteen alaisia silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen, tekijälle läheiseen henkilöön tai henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään.

Virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen lievästä pahoinpitelystä saatuaan siitä ilmoituksen esimerkiksi työnantajalta. Työntekijöiden keskinäinen lievä väkivalta ei kuitenkaan ole virallisen syytteen alainen rikos. Lievää vakavammat pahoinpitelyt ovat aina virallisen syytteen alaisia rikoksia, samoin julkista valtaa käyttäviin virkamiehiin, esimerkiksi poliiseihin kohdistuva väkivalta. 

 5 steppiä turvallisuuteen

Perehdytys
 

Hyvä perehdytys on turvallisuuden A ja O. Tiedätkö, miten toimia, jos näet näpistelyn, huomaat luottokorttipetoksen tai sattuu ryöstö? Työnantajasi pitää antaa ohjeet, miten toimia. Kyse on sinun turvallisuudestasi.

Tekniset turvajärjestelmät

Turvajärjestelyt, hälytykset, videovalvonta, suojapleksit ja hälytysnappulat voivat auttaa. Niistä tosin on hyötyä vain silloin, kun niitä käytetään oikein. Työntekijöiden on osattava käyttää kaikkia turvajärjestelmiä. Kysy, ellet tiedä.

Läheltä piti -tilanteiden raportointi

Työnantajan on tarpeen tietää tarkkaan, millaisille vaaroille työntekijät altistuvat. Silloin vaaroihin voidaan parhaiten varautua. Luotettava häiriö- ja läheltä piti -tilanteiden raportointi auttaa paljon. Älä siis jätä ilmoittamatta pienimpiäkään häiriötilanteita.

Yksin työskentelevien huomiointi

 

Väkivallan uhka korostuu myöhään illalla ja aikaisin aamulla varsinkin yksin työskennellessä. Työnantajan on kiinnitettävä erityistä huomiota yksin työskentelevien työturvallisuuteen. Tiedätkö, miten toimia uhkatilanteessa, jossa et voi huutaa työkaveria apuun?

Turvallisuusohjeet

 

Työnantajan täytyy pitää turvallisuusohjeet jatkuvasti ajan tasalla ja niitä pitää päivittää työntekijöiden edustajien kanssa. Ohjeet pitää myös muistaa kerrata työntekijöiden kanssa tasaisin väliajoin.

Jäsen, kirjaudu sisään

 

 

Jäsenyys ja liittyminen

030 100 600

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620

Työttömyysturva

020 690 211

Ruotsinkielinen jäsenyys- ja työsuhdelinja 

030 100 640

Vaihde

020 774 002

Katso puheluiden hinnat