Älä tyhjää jauha

- Äänestä niitä, jotka panevat myllyn pyörimään
 

PAMin kuntavaaliteemat -  toimeentulo - palvelut - elinvoima (tämä sivu)

Sisällys

Kunnalla on valta itse vaikuttaa siihen, kuinka paljon siellä panostetaan talouteen, yritysten toimintaedellytyksiin, koulutukseen tai työllisyyteen. Se kuinka kiinnostavaksi elinympäristöksi kunta koetaan ja kuinka tehokkaaksi tai verkostoituneeksi toimintaympäristöksi kunnan maine muodostuu, on avainasemassa kunnan menestymisen, verotulojen kasvun ja niiden kautta asukkaiden paremman viihtymisen kannalta.

Paikallisilla palveluilla on olennainen vaikutus paikkakunnalla asuvien viihtyvyyteen sekä yritysten mahdollisuuteen työllistää kunnallisveroa maksavia kuntalaisia. Paikallisuuden suosiminen, kaupungin vahvuuksien esilletuominen sekä tehokas toimintaympäristö tukevat kaupungin kehittymistä ja alueellisten palveluiden laatua.

 

Asumisen kalleus kuriin

Jokaisella on oltava koti.

Asumisen hinta on suurin yksittäinen kuluerä monille palvelualojen työntekijälle. Asumisen kustannukset vievät yleensä yli kolmanneksen käteen jäävästä tulosta. Isoissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa pahimmillaan jopa 60 %. Asumisen korkeat kulut aiheuttavat sen, että asumistukea saavien palkansaajien määrä kasvaa koko ajan.

Työssäkäyvien köyhyysriskit kasautuvat monella mittapuulla palvelualojen työntekijöille. Kunnissa on pidettävä huoli mahdollisuudesta kohtuuhintaiseen asumiseen, jotta jokaiselle jäisi asumiskulujen jälkeen rahaa myös muihin elämisen tarpeisiin.

Asumiskulujen kaksijakoinen kehitys vaikuttaa jo alueellisesti työvoiman ja työpaikkojen kohtaamiseen. Lähtöpaikkakunnilta mahdollista omistusasuntoa ei saa kaupaksi ja kasvukeskuksissa asumisen hinta on niin korkea, ettei palvelualojen palkoilla pysty asumaan lähellä työpaikkoja. Työmatkat pitenevät, liikenne lisääntyy.

Kasvukeskuksissa asuntoja on liian vähän. Se nostaa hintoja ja vuokria. Asuntopula ratkeaa rakentamalla lisää asuntoja. Kunnissa tehtävät päätökset kaavoituksesta ja asuntorakentamisen tukemisesta vaikuttavat keskeisesti asuntojen määrään ja laatuun.

Kuntien on pidettävä huoli myös siitä, että asuinalueet kehittyvät tasapuolisesti. Se merkitsee esimerkiksi huolehtimista siitä, että alueilla on saatavilla palveluita. Samoin on pidettävä huoli, että alueiden sisällä on niin vuokra-, asumisoikeus- kuin omistusasuntojakin. Vanhoista asuinalueista on pidettävä huolta samalla kun rakennetaan uusia.

  • Kunnissa on pidettävä huoli siitä, että sen alueella on riittävä määrä asuntoja.
  • Valtion ja kaupunkiseutujen väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen seudulliset MAL sopimukset ovat hyviä välineitä pitää huolta hallitusta kasvusta.
  • Kuntien on pidettävä huoli, että kunnan eri alueet kehittyvät tasapuolisesti.
  • Kuntien vuokra-asuntoja ei saa päästä rappeutumaan.

Ylös

Joukkoliikennettä kehitettävä

Toimiva joukkoliikenne luo edellytyksiä taloudelle ja elinkeinotoiminnalle. Työmatkaliikenteellä on suuri merkitys ilmastontorjunnassa. Joukkoliikenne lisää myös lasten ja nuorten vapausasteita ja mahdollisuuksia käydä itsenäisesti esimerkiksi harrastuksissa. Lisäksi se lisää tasa-arvoa epäsäännöllistä työtä tekevien perheiden lasten ja muiden lasten välillä.

Huonosti tarpeita palveleva joukkoliikenne vaikeuttaa työmatkoja ja pahimmillaan estää työn vastaanottamista. Siksi joukkoliikenteen vuorosuunnittelussa pitäisi ottaa erilaisten työmatkalaisten tarpeet paremmin huomioon.

Varhain aamulla, iltaisin ja öisin työmatkojaan taittava voi huomata, ettei julkinen liikenne kulje tai vaihtoyhteydet ovat huonot. Esimerkiksi syrjäisemmistä kauppakeskuksista vuorojen lähtö saattaa olla ajoitettu keskuksen sulkeutumisaikaan, joten asiakkaat pääsevät pois, mutta työntekijät eivät. Maaseutumaisemmilla paikkakunnilla joukkoliikenne taas liikkuu korkeintaan päiväsaikaan ja koulukuljetusten tahdissa.

Joukkoliikenteen kehittämiseksi on etsittävä ennakkoluulottomasti ratkaisuja, joilla erilaiset liikenneinnovaatiot paitsi helpottavat arkea myös luovat itsessään uusia palveluita ja uutta työtä.

  • Kuntien on kehitettävä joukkoliikennettä ympäristö- ja tasa-arvosyistä.
  • Joukkoliikenteen vuorosuunnittelussa otettava huomioon epäsäännöllistä työaikaa tekevien tarpeet.

 

Matkailusta elinvoimaa

Matkailun edistäminen on kunnille merkittävä ja osin laiminlyöty osa elinkeinopolitiikkaa. Matkailu on kaiken kaikkiaan korkean jalostusarvon työvoimavaltaista toimintaa. Matkailuun voi kiinnittyä elämyspalveluita, ravitsemusta, vähittäiskauppaa ynnä muuta.  Matkailun tukeminen kannattaa myös siksi, että sillä on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muihin toimialoihin. Esimerkistä käy vaikkapa rakentaminen.

Matkailu vaatii kehittyäkseen kunnilta panosta ja pitkäjänteisyyttä, sillä tunnettavuutta, uskottavuutta ja houkuttelevuutta ei rakenneta yksittäisillä kampanjoilla. Matkailun kehittämisessä yhteistyö yritysten, alueen kuntien ja matkailuorganisaatioiden kanssa on erittäin tärkeää. Sillä tavalla saadaan eri toimijat toimimaan samaan suuntaan, kyetään lisäämään toimenpiteiden vaikuttavuutta ja saadaan olemassa resursseista enemmän irti. Esimerkiksi digitalisaatiota kyetään hyödyntämään paremmin.
 

  • Kannattaa kehittää asukkaille viihtyisää ja toimivaa kuntaa, sillä se on hyvä kunta myös matkailulle.
  • Kuntien on otettava matkailu osaksi elinkeinopolitiikkaansa.
  • Matkailustrategioita ja työnjakoa luotava yhteistyössä yritysten ja alueen muiden kuntien kanssa.
  • Matkailua on tuettava – sillä on merkittävä työllisyysvaikutus.

Ylös


Vastuullisuutta hankintoihin

Kunnissa tehdään suuri määrä julkisia hankintoja. Kuntien tekemiä hankintoja ovat esimerkiksi tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankinnat, kun ne ovat riittävän suuria. Kuntien on kilpailutettava ne palvelut, joita ne eivät tuota itse tai tee yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Hankintoja voivat olla myös esimerkiksi siivous, ruokapalvelut ja vahtimestaripalvelut.

Hyvin hoidetulla hankinnalla voidaan parantaa palvelujen laatua, säästää kuntalaisten rahoja ja parantaa työllisyyttä. Tämä kaikki edellyttää kuitenkin tahtoa ja osaamista hoitaa kilpailutukset hyvin. Hankinnan ei pitäisi olla vain teknistä halvimman tarjouksen valintaa, vaan siinä pitäisi ottaa suunnitelmallisesti käyttöön laadullisia kriteerejä.

Laadukkaasti tuotetun palvelun takana on aina riittävä määrä ihmisiä ja työtunteja. Kunnan on valvottava, että työntekijöillä on asialliset työolot ja heihin noudatetaan kyseistä työtä koskevaa työehtosopimusta. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta niin ei käytännössä ole.

Palvelualat ovat usein ensimmäinen työpaikka muualta Suomeen muuttaneelle, mutta valitettavasti maahanmuuttajataustaiset työntekijät ovat muita suuremmassa vaarassa kohdata epäasiallista kohtelua, palkkojen polkumyyntiä ja muita epäkohtia. Tämä koskee myös töitä, joissa perimmäisenä maksajana ovat kunnat – me veronmaksajat. Se on kestämätöntä.

Vastuullisuus ja eettisyys on huomioitava myös tavarahankinnoissa. Jokaisen tavaran takana on aina ihminen ja tavaran tuotantoketju raaka-aineista valmiisiin tuotteisiin vaikuttaa aina jollain lailla ympäristöönsä – joko Suomessa tai muualla maailmassa.

Vastuullisuus hankinnoissa on tärkeää ja siksi siitä pitää huolehtia koko hankintaketjun läpi. Siinä ei saisi esiintyä harmaata taloutta tai veronkiertoa.

  • Kuntien hankintaosaamista on kasvatettava ja hankintaa tehtävä suunnitelmallisemmin.
  • Kuntien on varmistettava myös valvonnan toiminta.
  • Huomiota on kiinnitettävä hinnan ohella laatuun sekä hankintatoiminnan ympäristölliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen.
  • Hyvä kunta ei ulkoista työnantajavastuutaan vaan kantaa huolta myös palveluntarjoajan työntekijöistä. Kunnan hankintasopimuksen erityisehdoksi on asetettava asianomaisen työehtosopimuksen noudattaminen.
  • Periaatteena pitää olla: Ei työehtosopimusta – ei hankintasopimusta.

 

Tutustu tarkemmin PAMin kuntavaaliteemoihin seuraavilla sivulla
PAMin kuntavaaliteemat -  toimeentulo - palvelut - elinvoima (tämä sivu)

 

Kuntavaalit sunnuntaina 13.6.2021.

Ennakkoäänestys kotimaassa 26.5.–8.6.2021 ja ulkomailla 2.–5.6.2021. Äänestä!

Puhelinpalvelu ma–pe

Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 
Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat
Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
030 100 640 klo 10-14

Membership services in English
Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English
Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle