Kilpailukykysopimus vai hallituksen pakkotoimet

SAK:lle oli erittäin tärkeää, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat maan hallituksen esittämiä pakkolakeja reilumman ja tasapuolisemman sopimuksen. Hallitus ilmoittikin maaliskuun alussa, että kilpailukykysopimus korvaa pakkolait eikä niiden valmistelua jatketa.

Työmarkkinajärjestöt haluavat kantaa vastuunsa Suomen talouden ja kilpailukyvyn vahvistamisesta. Sopimuksen tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja Suomeen sekä tukea julkisen talouden sopeuttamista. Toteutuessaan ratkaisu tuo vakautta ja ennustettavuutta Suomen talouteen ja työmarkkinoille.

Jos kilpailukykysopimus ei tule kesäkuussa voimaan, hallitus valmistelee muita kilpailukykyä lisääviä toimia.Todennäköisesti myös paikallisen sopimisen laajentamista viedään eteenpäin lainsäädännön avulla. Veronkevennyksistä tulisi olla tarkempaa tietoa, ennen kuin kilpailukykysopimuksen kattavuutta arvioidaan.

Millaisia menoleikkauksia?

Jos kilpailukykysopimus ei tule kesäkuussa voimaan, hallitus valmistelee muita kilpailukykyä lisääviä toimia. Todennäköisesti myös paikallisen sopimisen laajentamista viedään eteenpäin lainsäädännön avulla. Tähän mennessä hallitus on esittänyt ainakin seuaavia menoleikkauksia:

Kohde Milj. euroa
Yksityisellä lääkärillä ja hammaslääkärillä käynnin korvaukset - 60
Lapsilisät - 120
Opintotuki - 25
Aikuiskoulutustuki. Korvataan valtion rahoitusosuus vastaavalla valtion takaamalla lainalla. - 70
TyEl- ja Yel-sidonnaisten etuuksien ja työeläkkeiden indeksikorotusten puolittaminen v. 2018 ja 2019 - 272
Työttömyysturva - 120
Vuorotteluvapaasta luominen - 40
T&K- ja elinkeinotuet - 40
Vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen kokonaan - 42
Maatalouden kansallinen tuki - 30
Yliopistojen rahoitus (Aalto-yliopiston erillisrahoitus) - 30
Infrahankkeiden vähentäminen (uudet väylähankkeet) - 50
Matkustaja-alustuki - 20
Teollisuuden energiaverotuki - 40
Yhteensä - 959

Veronkorotukset

Kohde Milj. euroa
Jätetään tekemättä tuloverotuksen inflaatiotarkistus v. 2018 - 234
Sähköveron korotus - 60
Väylämaksujen puolituksen peruminen ja rataveron palauttaminen vuonna 2018  55,8
Asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistaminen - 100
Alkoholi- ja tupakka- ja makeisverotuksen lisäkiristys - 60
Yhteensä - 454

Tutkimuksia aiheesta

VATT

Kaikki haluavat pienemmät verot (18.3.2016)

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki haluavat alentaa ansiotuloverotusta. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa noin miljardin veronkevennykset, mikäli riittävä kilpailukykyä parantava paketti saadaan aikaan. Tämä saa kannatusta odotetusti erilaisilta etujärjestöiltä (kuten EK, Veronmaksajat, MaRa) ja puoluekentän oikealta laidalta, mutta hiukan yllättävästi tukea tulee myös vasemmalta. Palkansaajajärjestöt (erityisesti PAM) ovat jopa asettaneet ehdoksi kilpailukykyneuvottelujen jatkamiselle sen, että tuloveroja alennetaan.

ETLA

Mika Maliranta: Kilpailukyvystä keskustelee kaksi leiriä (11.4.2016)

Suomessa on 2010-luvulla eletty kilpailukykykeskustelun kultakautta. Se käynnistyi, kun Suomen tuottavuus vajosi finanssikriisin jälkeen suureen kuoppaan, minkä seurauksena yksikkötyökustannukset nousivat. Keskustelu polarisoitui kahteen leiriin: huolettomiin ja huolestuneisiin.

Vesa Vihriälä: Yhteiskuntasopimus: askel oikeaan suuntaan, mutta kaukana loikasta (4.3.2016)

Työmarkkinajärjestöjen maanantaina saavuttama yhteisymmärrys ns. yhteiskuntasopimuksesta täyttää hallituksen toiveet siinä määrin, että hallitus on valmis hyllyttämään vaihtoehtoiset lakisääteiset toimet kilpailukyvyn parantamiseksi. Hallituksen ratkaisua voi puolustaa, vaikka sellaista loikkaa talouden kasvuedellytysten parantamiseksi ei saadakaan, jota hallitus toivoi ja jota olisi kaivattu. Ratkaisu parantaa kustannuskilpailukykyä vajaat 4 % lähivuosina. Tämä on melkein hallituksen tavoittelema 5 prosentin ”kilpailukykyhyppy”. Työmarkkinajärjestöjen sopimus ei kuitenkaan vielä anna mitään varmuutta siitä, että hallituksen tavoittelema 15 % kilpailukyvyn paraneminen saavutettaisiin ainakaan vaalikauden loppuun mennessä. Hallituksen mukaan palkkamaltti suhteessa kilpailijamaihin toisi toiset 5 % ja tuottavuuden koheneminen suhteessa kilpailijamaihin myös 5 %.

Tilastokeskus

Kilpailukykysopimus muuttaa funktionaalista tulonjakoa (22.3.2016)

Suomessa pitkään jatkunut talouskriisi on muuttanut tuotannontekijätulojen jakautumista. Palkkojen osuus suhteessa voittoihin on kasvanut. Kilpailukykysopimus tulee muuttamaan tätä suhdetta, kirjoittaa Olli Savela Tieto&trendit-blogissa.

PTT

Eero Lehto: Laskelmia kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (6.4.2016)

Kilpailukykysopimuksen (kiky) tavoite on alentaa tuotannon kustannustasoa suhteessa kilpailijamaihin. Optimistisimmat ovat arvioineet, että sopimus lisää työllisten määrää 35 000 henkilöstä aina 45 000 henkilöön vuoteen 2020 mennessä. Myös kikyn vaikutuksesta julkiseen talouteen on esitetty arvioita. VM:n laskelman mukaan se vahvistaa julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla. Tässä laskelmassa ei ole juuri otettu huomioon sitä, että kikyn tapainen sisäinen devalvaatio siirtää tuloja korkeasti verotetusta palkkasummasta matalasti verotettuun yritysten toimintaylijäämään. Kikyn vaikutusta funktionaaliseen tulonjakoon on arvioinut mm. Olli Savela.

VM

Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (1.3.2016)