Sairauspoissaolon omailmoitus

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu, ettei sen yhteydessä tehdä palkkaan tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin muutoksia. PAMin tavoitteena on kuitenkin saada kirjattua kaikkiin työehtosopimuksiin oma ilmoitus lyhyissä sairauspoissaoloissa. Tavoite ei kasvata kustannuksia, joten se on kilpailukykysopimuksen mukainen.

Omalla ilmoituksella tarkoitetaan sellaista menettelyä, jossa työntekijä voi olla sairauden takia pois töistä omalla ilmoituksellaan. Menettely edellyttää ilmoittamista työnantajalle, mutta ei lääkärissä tai terveydenhoitajalla käyntiä sairauden todistamiseksi. Yleensä omalla ilmoituksella voi olla pois sopimuksista ja alasta riippuen 1-5 päivää. Kaikista työntekijöistä omailmoituskäytännön piirissä on noin 70 %, palvelualoilla kuitenkin selvästi alle puolet.

Oma ilmoitus -käytäntö on jo paikoitellen käytössä ja siitä on hyviä kokemuksia. Suurin osa (2/3) palkansaajista voi sairastaessaan olla poissa jo nyt ensimmäiset päivät omalla ilmoituksella.

Työterveyslaitoksen tuoreen selvityksen mukaan sairauspoissaolojen omailmoituskäytännöstä on työpaikoilta saatu hyviä kokemuksia sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Käytäntö vähentää turhia lääkärissä käyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Omailmoituskäytäntö lyhensi yksittäisten poissaolojen kestoa, mutta lisäsi sen verran lyhyiden poissaolojen määrää, että sairauspoissaolojen kokonaismäärä ei muuttunut.

Sen sijaan työterveyshuollon käynnit vähenivät 20 - 40 % ja lääkärin kirjoittamien poissaolotodistusten määrä lähes puolittui. Työterveyshuoltopalvelujen käyttö siis väheni, ja yritysten kustannukset vuositasolla laskivat 5 - 10 %. Lisäksi huomattiin, että mitä pidempään käytäntöä oli yrityksessä noudatettu, sitä paremmin se toimi, ja pidemmällä ajanjaksolla sairauspoissolot olivat laskeneet jopa 10 %.

Omailmoituskäytännön todettiin myös vaikuttavan myönteisesti työyhteisöjen kokemaan luottamukseen ja työilmapiiriin. Työntekijät sitoutuivat paremmin yritykseen ja sen tavoitteisiin ja kantoivat paremmin vastuuta työtehtävästään. Työntekijöiden ei todettu käyttäneen menettelyä väärin, vaan luottamukseen vastattiin luottamuksella.

Työterveyslaitos arvioi, että koko Suomen tasolla saataisiin 7,5 – 15 miljoonan euron vuotuinen säästö terveydenhoidon kustannuksissa, jos 300 000 työpaikkaa siirtyy omailmoitukseen ja jos säästö ei korvaudu muilla työterveyshuollon palveluilla. Ensisijaisesti säästyneet rahat pitäisi käyttää ennaltaehkäisevään työhön, joka on työterveyshuollon varsinainen tarkoitus.

Juttuja aiheesta

Sairausloman omailmoitus toimii hyvin (Pam-lehti)

Saikkua soittamalla (Pam-lehti)

Tutkimus: Sairauspoissaolon omailmoitus säästää selvää rahaa (Talouselämä)

Kun lääkärintodistusta ei vaadita, kolmen päivän poissaolo lyhenee lähes puoleen (Talouselämä)

Tutkimuksia aiheesta

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa suositetaan vahvasti sairauslomien omailmoituskäytännön käyttöön ottamista työpaikoilla (v. 2016)

THL on teettänyt tutkimuksen sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Tutkimuksen mukaan sairauspoissaolo omalla ilmoituksella, ilman lääkärintodistusta eli ns. omailmoituskäytäntö kannattaa ottaa työpaikoilla käyttöön, koska käytäntö vähentää turhia lääkärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Tutkimusorganisaatioissa sairauspoissaolojen määrä ei noussut, vaan säilyi omailmoituksen käyttöönoton jälkeen keskimäärin ennallaan. Luottamus henkilöstön ja johdon välillä kasvoi. Tutkimukseen osallistui kuusi organisaatioita teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta: tarkemmin sanottuna Sanoma Media Finland Oy, Hämeenlinnan kaupunki, ISS Palvelut Oy, UPM Suomi, Posti Oy sekä kaupan osuuskunta, joka ei ole halunnut nimeään julkisuuteen.

Omailmoituksen käyttöönotossa tärkeää on hyvä suunnittelu, tehokas tiedottaminen ja selkeät pelisäännöt. Esimiehet tarvitsevat koulutusta ja tukea henkilöstöasiantuntijoilta ja työterveyshuollosta. Käytäntö voidaan ensin pilotoida ja vasta sen jälkeen tehdä lopullinen päätös omailmoituksen käyttöönotosta.
Omailmoitus myös rakentaa luottamusta ja helpottaa esimiestyötä. Yhteydenpito alaisten ja esimiesten välillä tekee puheeksi ottamisen vaivattomammaksi muissakin työkykyasioissa, totesivat monet haastatellut esimiehet. Käynnit terveydenhuollossa vähenivät jopa 20–40 prosenttia ja säästivät resursseja muuhun toimintaan. Työterveyshuollolle jäi aikaa keskittyä ennaltaehkäisevään toimintaan.

Tämän pohjalta Työterveyslaitos on tehnyt ohjeistuksen omailmoituksen käytöstä työpaikoille.

Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista (Työterveyslaitos)
Ohjeistus

TSR:n tutkimustietoa

HS: Työterveyslaitos suosittelee: Viikon sairausloma omalla ilmoituksella – ”Kolmen päivän rajalle ei perusteita” (2.9.2015)

Työntekijät voisivat hyvin olla sairaana poissa töistä seitsemän päivää omalla ilmoituksella, sanoo palvelukeskuksen johtaja Kari-Pekka Martimo Työterveyslaitokselta (TTL). Nykyisin useissa yrityksissä raja on kolmessa päivässä. Sen jälkeen työnantaja vaatii yleensä lääkärintodistuksen poissaolosta. Joissain yrityksissä lääkärintodistus vaaditaan jo ensimmäisestä poissaolopäivästä.

Martimon mukaan kolmen päivän käytäntö ei perustu mihinkään.

"Kolmen päivän rajalle ei ole lääketieteellisiä perusteita eikä lakikaan sano asiasta mitään. Joihinkin työehtosopimuksiin tuo kolme päivää on kirjattu, mutta muuta perustetta sille ei ole."

Martimon mukaan suomalainen käytäntö on kansainvälisestikin ottaen tiukka. Ruotsissa työntekijä voi olla omalla ilmoituksellaan poissa töistä viikon, Englannissa kaksi.

Suomessa laki ei ota asiaan kantaa. Lain mukaan työntekijän on toimitettava sairaudestaan todistus, jos työnantaja sitä pyytää. Työnantaja voi siis päättää työpaikan käytännöistä.

EK: Sairausloman pituus usein lyhenee omailmoituskäytännöllä (3.9.2015)

Omailmoituskäytäntö sairastumisissa ei tarkoita subjektiivista poissaolo-oikeutta, vaan työnantajalla on aina oikeus edellyttää työkyvyttömyydestä ja siihen liittyvästä poissaolotarpeesta hyväksyttävää selvitystä, yleensä siis lääkärintodistusta.

Sosiaalivakuutus –lehti: Sairauslomien leikkaus voi tuoda miljardisäästön (3/2015, s. 20-22)

Suomalainen talouselämä odottaa sairauslomajärjestelmän remontista tuottavuusloikkaa. Sairauslomien pituuksiin voitaisiin kuitenkin vaikuttaa jo nyt olemassa olevin keinoin.

Sairauspoissaoloihin on pyritty vaikuttamaan myös muilla keinoin kuin puuttumalla sairauslomaoikeuteen. Artikkelin mukaan työhyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota entistä enemmän. Myös yleistynyt omailmoituskäytäntö on vähentänyt sairauspoissaoloja keskimäärin 1-2 päivällä vuodessa ja osasairauspäivärahaa voi käyttää enemmän, jolloin edistetään työhön palaamista. Lisäksi sairauslomia saadaan vähennettyä hyvällä johtamisella.

Sairauslomien todellisia kustannuksia on vaikea arvioida, koska lyhyitä sairauslomia ei tilastoida valtakunnallisesti. Suomalaisten terveys on parantunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, mutta tämä ei näy sairauslomatilastoissa. Sairauspoissaolojen määrä on Suomessa pysynyt jokseenkin samalla tasolla 1980-luvulta lähtien.

STM:n työsuojeluosaston selvityksiä ja laskelmia sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista työpaikkatasolle (v.2014)

Selvityksen tarkoituksena on ollut löytää hyväksyttävissä oleva tapa laskea menetetystä työpanoksesta aiheutuvat minimikustannukset työpaikoilla, jolloin työpaikoilla on mahdollista keskittyä nykyistä paremmin kustannusten aiheuttajien tunnistamiseen ja kustannusten vähentämiseen. Tutkimuksessa on selvitetty sekä lyhyiden että pitkien sairauspoissaolojen aiheuttaman menetetyn työpanoksen kustannukset. Tutkimuksessa on huomioitu myös terveydenhuoltomenot ja ammattitauti- ja tapaturma- sekä työkyvyttömyystapaukset. 

EK:n Työaikakatsaus: työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 (1/2016)

EK:n työaikatiedustelun mukaan jäsenyritysten henkilöstö oli vuonna 2014 työssä keskimäärin 1513 tuntia eli noin 202 työpäivää. Tehdyn työajan osuus oli 80,1 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta. Vuosilomien osuus oli 10,8 %, sairaus- ja tapaturmapoissaolojen osuus 4,3 % ja perhevapaiden osuus 2,2 %. Sairaus- ja tapaturmapoissaoloja oli eniten teollisuuden työntekijöillä. Poissaolojen osuus oli 5,8 % eli keskimäärin hieman alle 14 työpäivää työntekijää kohti. Teollisuuden työntekijöiden sairauspoissaolojen osuus laski hieman edelliseen 2013 vuoteen verrattuna. Palvelualojen henkilöstön sairauspoissaolojen osuus puolestaan nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna.

Työsuojelurahaston kokoama kokemuksia Tuottavuus Talkoot – hankkeesta (v.2011)

Hankkeen mukaan työelämän laatua ja työhyvinvointia kehittämällä voidaan työpaikoilla saada huomattavia kustannussäästöjä. Esimerkkejä tällaisia kustannuksia aiheuttavista tekijöistä ovat sairauspoissaolot, sähläys, työtapaturmat ja henkilöstön vaihtuvuus. Loppuraportti

Sairauspoissaolo elintarviketyöstä; tutkimus työntekijöiden kokemuksista ja toimintakäytännöistä (v. 2008)

Tutkimusartikkelissa tarkastellaan elintarviketyöntekijöiden käsityksiä työn luonteen ja psykososiaalisten työolojen merkityksestä sairauspoissaoloihin. Lisäksi selvitetään työntekijöiden käsityksiä hyväksytyistä toimintatavoista sairauspoissaolotilanteissa. Työn arvostus, työntekijästä välittäminen, läsnä oleva esimies ja hyvä työilmapiiri ovat sellaiset tekijät, joilla on ollut tutkimuksessa ratkaiseva merkitys, kun työntekijä on harkinnut sairauslomalle jäämistä. Lisäksi tähän harkintaan vaikuttaa työntekijän yksilöllinen sairauslomalle jäämisen kynnys.

STM:n julkaisu Työelämä 2025-katsaus (v. 2015)

STM julkaisi maaliskuun alussa Työelämä 2025 –katsauksen, jossa kuvataan työn ja työelämän muutosta seuraavien kymmenen vuoden aikana työsuojelun ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Katsauksessa tarkastellaan työelämää kattavasti: siinä analysoidaan, millaisia töitä vuonna 2025 tehdään ja keitä työntekijät ovat, sekä arvioidaan työntekijöiden terveyttä, työturvallisuutta sekä työhyvinvointia ja uusia teknologioiden vaikutuksia työhön.

Katsauksessa todetaan mm., että tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä kansantautien työkykyä alentavan vaikutuksen vähentämiseksi työsuojeluosasto tekee yhteistyössä mm. THL:n ja Työterveyslaitoksen kanssa elinikäisen työkyvyn kehittämisohjelman. Työsuojeluhallinnon näkökulmasta tavoitteena on tehdä näkyväksi elämäntapojen ja työpaikan toimenpiteiden yhteisvaikutus työkyvyttömyyden vähentämisessä ja sitä kautta vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Katsauksessa esitetyt näkemykset eivät perustu yksittäisiin lähteisiin, vaan laajaan kirjallisuusselvitykseen, useisiin erillisiin kirjoituksiin ja taustamuistioihin, keskusteluihin, seminaareihin, workshopeihin, työsuojeluosaston henkilökunnan kuulemisiin ja kirjoittajien omiin näkemyksiin.

SAK: Oma ilmoitus sairauspoissaoloissa lisää luottamusta (16.2.2016)

Oma ilmoitus lyhyissä sairauspoissaoloissa lisää luottamusta ja voi estää sairauslomien pitkittymisen, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring. Oman ilmoituksen käyttöön ottamista suosittelee myös Työterveyslaitoksen tuore tutkimus. Työterveyslaitoksen tänään tiistaina julkaistun tutkimuksen mukaan sairauspoissaolo omalla ilmoituksella ilman lääkärintodistusta vähentää turhia lääkärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa kaikilta.

SAK: Sairauspoissaoloissa syrjiviä käytäntöjä (2010)

Teollisuuden työntekijät joutuvat monissa yrityksissä menemään lääkäriin heti ensimmäisenä sairauspäivänä, kun saman työpaikan toimihenkilöt voivat olla kolme päivää sairaana omalla ilmoituksella. SAK:n kehittämispäällikkö Marja Erkkilän mielestä käytäntö saattaa olla vastoin työsopimuslain vaatimaa tasapuolisen kohtelun velvoitetta. Sairauspoissaolokäytännöt määritellään kunkin alan työehtosopimuksessa. Erilaiset säädökset työntekijöille ja toimihenkilöille ovat vanhanaikaisia, ja ne tulisi SAK:n mukaan pikaisesti yhdenmukaistaa.