Työajan pidentäminen

Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Osa-aikaisille vastaava pidennystarve lasketaan työajan suhteessa.

Työajan pidentäminen on yksi haasteellisimpia asioita soveltamisneuvotteluissa. Vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla ei ole yksinkertaista, koska pamilaisilla aloilla on monia erilaisia työaikajärjestelmiä ja työaikamääräyksiä. Kaikille aloille soveltuvaa yhtä tapaa pidentää työaikaa ei ole, vaan vaihtoehtoja on punnittava alakohtaisesti.

Pamilaisilla aloilla tehdään selvästi muita ammatteja enemmän osa-aikatyötä, mikä käy selville alla olevasta kuvasta.

PAMin edellytykset neuvotteluissa

PAMin edellytys neuvotteluissa on, että työajan pidentämisessä etsitään ratkaisuja, jotka ovat oikeudenmukaisia. Osa-aikatyöntekijöiden asema pitää turvata työajan pidentämisestä neuvoteltaessa.

Lue myös

Tilastokeskuksen työajat vuonna 2014
Tehty vuosityöaika palkansaajaa kohti oli 1572 tuntia vuonna 2014. Tämä oli muutamia tunteja enemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 palkansaajien keskimääräinen säännöllinen työaika päätyössä oli 36,2 tuntia ja tehty viikkotyöaika päätyössä 34,9 tuntia viikossa. Pisintä viikkotyöaikaa tekivät yrittäjät, joiden keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika vuonna 2014 oli 40,9 tuntia viikossa ja tehty viikkotyöaika 40,0 tuntia viikossa. Jos tarkastellaan palkansaajien keskimääräistä säännöllistä viikkotyöaikaa päätyössä, niin miesten säännöllinen ja tehty viikkotyöaika kokoaikatyössä olivat vuonna 2014 pidempiä kuin naiset. Miesten säännöllinen työaika kokoaikatyössä oli 39,9 % ja tehty viikkotyöaika 38,4. Vastaavasti naisten säännöllinen työaika oli 38,0 ja tehty viikkotyöaika 36,2.

Vanhempien työaika vaikuttaa lasten hyvinvointiin
Vanhempien epätyypillisillä työajoilla on kielteisiä vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Tutkimukseen haastateltujen vanhempien mukaan epätyypilliset työajat ovat yhteydessä lasten käyttäytymisen ongelmiin.

Perheet 24/7 -tutkimuksen tuloksia

SAK: Työajan pidentäminen ei paranna tuottavuutta
Mekaaninen työajan pidentäminen ei nosta Suomea suosta. Sipilän hallituksen tavoittelema tuottavuusloikka saadaan aikaan henkilöstön osaamista hyödyntämällä ja aloitteellisuutta kehittämällä. Mitkään rakenteelliset tekijät eivät estä työpaikkoja toimimasta hyvin – kyse on luottamuksesta, tahdosta ja osaamisesta.

Suomen Pankki: Vuosityöajan pidennys vaikuttaa kilpailukykyyn
Suomen heikentynyt ulkoinen kustannuskilpailukyky kuuluu nykyhetken keskeisimpiin talouspolitiikan ongelmiin. Yksi keino, jolla kustannuskilpailukykyä voidaan Suomen Pankin laskelmien mukaan parantaa nopeasti, on vuosityöajan lisääminen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi luopumalla osasta arkipyhäpäiviä palkallisina vapaapäivinä. Vuosityöajan lisäys pienentäisi myös julkisen talouden alijäämää.

Työterveyslaitoksen professori: Vähintään 25 miljardin vuosittaiset kustannukset työpahoinvoinnista
Pahoinvointi näkyy työpaikoilla sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumattomuutena. Emeritusprofessori Guy Ahosen mukaan Suomessa ei asiaa vielä ymmärretä, vaan maassa kukoistaa huono henkilöstöjohtaminen.

Tutkimuskirjallisuutta yms.:

ILO: The effects of working time on productivity and firm performance: a research synthesis paper (2012)
[…] First, in terms of the volume (quantity) of working hours, the paper finds that manufacturing productivity does not necessarily increase when hours are lengthened, and that in many industries, it appears that shorter hours are associated with higher output rates per hour. Second, in terms of work schedules, the paper identifies two separate categories of “flexible” working time arrangements that can have positive effects on enterprise performance: […]

IZA discussion papers:The Productivity of Working Hours
Observations on munition workers, most of them women, are organized to examine the relationship between their output and their working hours. The relationship is nonlinear: below an hours threshold, output is proportional to hours; above a threshold, output rises at a decreasing rate as hours increase. Implications of these results for the estimation of labor supply functions are taken up. The findings also link up with current research on the effects of long working hours on accidents and injuries.