Onko reilua, että työntekijöillä on eri säännöt työpaikan koon perusteella?


Palvelualojen ammattiliitto PAMin hallitus päätti perua kaikki irtisanomislakiin liittyvät työtaistelutoimet 5.11.2018.
Päätös syntyi, koska Sipilän hallitus oli aiemmin tehnyt uuden esityksen irtisanomislakiin liittyen palkansaajajärjestöille yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Esitys sisälsi ammattiyhdistysliikkeen ajamia asioita, kuten yrityksen henkilöstömäärän poistaminen irtisanomisen perusteista, lyhennys työttömyysturvan karenssiaikaan ja kolmikantainen valmistelu. PAMin hallitus katsoo valmistelutyön toteutuneen toivotulla tavalla ja siksi peruu kaikki aiemmin asettamansa työtaistelutoimenpiteet.

Mitä tapahtuu?

8.11. PAM uutisoi, että irtisanomislaki etenee eduskuntaan - PAM on tyytyväinen esitykseen:
Kysymys: Tiukat työntekijämäärää koskevat rajaukset on nyt poistettu lakiesityksestä, mutta voiko pienissä yrityksissä tämän jälkeen irtisanoa helpommin?
Vastaus: Ei voi. Kirjauksen voidaan nähdä täsmentävän jo tällä hetkellä voimassa olevaa käytäntöä.

5.11. PAM tiedottaa, että kolmikantainen valmistelu on edennyt toivotulla tavalla ja PAM peruu kaikki asiaan liittyvät työtaistelutoimenpiteet.

5.11. SAK tiedottaa, että irtisanomislakiin vaikuttamistyö on tuottanut hyviä tuloksia. Jäsenliitot käsittelevät hallituksen esityksen työsopimuslain muuttamisesta perusteluineen omissa hallinoissaan ja tekevät päätökset järjestöllisistä toimista.

30.10. Käänsikö tämä pamilainen pääministerin pään? Sauli Isokoski puhui pääministerille aktiivimallista

29.10. SAK tiedottaa, että Sipilän luopui työntekijöitä eriarvoistavista esityksistään – uusi esitys aiempaa parempi

26.10. PAM jäädyttää irtisanomissuojaan liittyvät työtaistelutoimet toistaiseksi

28.9. Ohjeita poliittiseen lakkoon ja ylityökieltoon

28.9. PAM julisti lakon ja ylityökiellon, ne alkavat 3.10.

28.9. Prisman kassat hiljenivät Mikkelissä

25.9. Citymarkettien kassat pysähtyivät Oulussa ja Raahessa

Klikkaa alta ja ota selvää

Mitä Sipilän hallitus esittää?

Miksi PAM haluaa estää lakimuutoksen?

Mitä Sipilän hallitus esittää?

Keväällä Sipilän hallitus ilmoitti ryhtyvänsä valmistelemaan lakiesitystä, joka helpottaa pienissä yrityksissä työskentelevien työntekijöiden irtisanomista. Lakiesityksen luonnoksessa henkilökohtaisiin irtisanomisperusteisiin kaavailtiin alunperin uutta kohtaa alle 20 henkeä työllistäviin yrityksiin.

Tällä hetkellä työntekijä voidaan lain mukaan irtisanoa, jos työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen liittyviä olennaisia velvoitteita tai jos työntekijän työntekoedellytykset muuttuvat niin, ettei hän enää selviä työtehtävistä.

Kesällä hallitus kaavaili lausuntokierroksella olleessa esityksessä, että ”olennaista vähäisempi laiminlyönti ja epäasiallinen käytös riittäisi, jos se horjuttaa työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta tai vaikeuttaa työnantajan ja työyhteisön toimintaa”. Lisäksi edellytettäisiin, että työsuhteen jatkamista ei voitaisi pitää työnantajan kannalta kohtuullisena.

Lokakuun 2. päivä työministeri Jari Lindström (sin) tiedotti, että hallitus on muuttamassa esitystään niin, että kevyemmät irtisanomisperusteet koskisivat alle 10 hengen yrityksiä.

Lokakuun alussa esitellyssä esityksessä luottamussuhde oli poistettu. Ministeri Lindström kuitenkin totesi, että irtisanomiseen voisi oikeuttaa myös sellainen työntekijän epäasiallinen käyttäytyminen, joka vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa.

Lokakuun 17. päivä hallitus lähetti lainsäädännön arviointineuvoston arvioitavaksi luonnoksen hallituksen esityksestä, jolla työntekijästä johtuvia irtisanomisperusteita kevennettäisiin alle 10 hengen yrityksissä. Niissä irtisanomisperusteena voitaisiin pitää "nykyistä vähäisempää mutta niin merkittävää velvoitteiden rikkomista, laiminlyöntiä tai työntekijän työntekoedellytysten muuttumista, ettei työnantajan voida yrityksen koko huomioon ottaen perustellusti edellyttää jatkavan työsuhdetta."

Lokakuun 25. päivä Sipilän hallitus antaa esityksen palkansaajajärjestöille yhteiskuntarauhan palauttamiseksi. Se sisälsi yrityksen henkilöstömäärän poistaminen irtisanomisen perusteista, lyhennys työttömyysturvan karenssiaikaan ja kolmikantainen valmistelu aktiivimallin vikojen korjaamiseksi.

Marraskuun 8. päivä Hallitus antoi esityksen työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevan pykälän muuttamisesta.

Hallituksen lausuntokierroksella olleen esityksen löydät täältä.

2.10. tiedotteen ja tiedotustilaisuuden aineiston löydät täältä.

17.10. tiedotteen ja siinä olevan linkin lakiluonnokseen löydät täältä.

25.10. tiedotteen ja siinä olevan esityksen yhteiskuntarauhan palauttamiseksi löydät täältä.

8.11. tiedotteen annetusta hallituksen lakiesityksen löydät täältä.

Takaisin ylös

Miksi PAM haluaa estää lakimuutoksen?

Hallituksen perustelut eivät pidä

Hallitus perusteli esitystä sillä, että työntekijän irtisanominen on vaikeaa ja siksi erityisesti pienet yritykset eivät uskalla palkata työntekijöitä. Jos työntekijästä olisi helpompi päästä eroon, työntekijöitä voitaisiin myös palkata helpommin ja työllisyys paranisi.

Työntekijästä pääsee eroon
Työsuhteen alussa voi käyttää koeaikaa. Koeajan aikana niin työnantaja kuin työntekijäkin voivat purkaa saman tien työsuhteen, jos käy ilmi, että työntekijä tai työpaikka eivät ole sopivia.

Nykylainsäännön mukaan työnsä laiminlyövän tai sääntöjä noudattamattoman henkilön pystyy irtisanomaan. Se ei ole ongelma. Pienissä yrityksissä voi olla osaamisen puutetta.

PAM ihmettelee, kuinka helppoa irtisanomisen pitäisi pienissä yrityksissä Sipilän hallituksen mielestä olla.

Työllisyys ei parane

Taloustutkijat ovat arvioineet, että työllisyysvaikutuksia tuskin tulisi tai ne olisivat erittäin vaatimattomia.

Takaisin ylös

Epävarmuus ja pelko lisääntyisivät työpaikoilla

Työntekijöiden epävarmuus lisääntyisi

On päivänselvää, että jos työntekijä voidaan irtisanoa aiempaa helpommin, se luo epävarmuutta ja pelkoa työelämään ja heikentää ihmisten hyvinvointia.
Hallituksen kaavailut irtisanomisperusteista ovat epämääräisiä. Mitä on olennaista vähäisempi, mutta merkittävä laiminlyönti? Milloin epäasiallinen käyttäytyminen vaikeuttaa pienen työyhteisön toimintaa? Lausuntokierroksella olleissa esityksen perusteluissa todetaan, että jos työntekijän epäasiallisesta käytöksestä aiheutuu työyhteisön työilmapiirin myrkyttyminen, sekin voi olla peruste työsopimuksen irtisanomiselle. Myöhemmin tämä irtisanomisperuste poistettiin lakiluonnoksesta.

Käytännössä sallitun irtisanomisen raja tunnettaisiin vasta vuosien päästä, kun uudesta lainsäädännöstä saataisiin oikeuskäytäntöä.

On suuri todennäköisyys, että työntekijä taipuu mihin tahansa eikä uskalla potkujen pelossa ottaa esimerkiksi työpaikan epäkohtia esiin. Palvelualoilla työntekijöitä on paljon osa-aikaisissa työsuhteissa ja toive lisätunneista on sekin omiaan pitämään työntekijöitä hiljaisena. Työntekijä olisi ikuisella koeajalla.

Yritysten epävarmuus lisääntyisi

Jo nyt pienissä yrityksissä on suhteessa enemmän riita-asioita kuin suurissa. Osasyy siihen voi olla pienten yritysten osaamattomuus.

Lainsäädännön soveltamisen rajat muodostuvat aina oikeuskäytännön kautta. Vie vuosikausia ennen kuin uudesta lainsäädännöstä muodostuu oikeuskäytäntöä ja tiedetään, missä lain rajat menevät. Tämä lisäisi oikeudenkäyntejä. Pieni yritys olisi näin irtisanoessaan epävarmalla pohjalla ja joutuisi vuosikausia odottelemaan mahdollista tuomioistuimen ratkaisua.

Lue juttu: Työlainsäädännön muutos tekisi irtisanomistilanteiden tuomiot entistä epävarmemmiksi

Lue myös juttu: Myös mikroyrityksissä riita-asioita on keskimääräistä enemmän

Takaisin ylös

Eriarvoisuus lisääntyisi

Työntekijät joutuisivat eriarvoiseen asemaan

Ei ole oikein, että työntekijällä on erilainen työsuhdeturva sen perusteella, minkä kokoisessa yrityksessä hän on töissä.

Henkilökohtaisilla perusteilla irtisanottu saa usein pitkän karenssin työttömyysturvan alkuun. Pienen yrityksen työntekijällä olisi siis sekä heikompi työsuhde- että työttömyysturva.

Yritykset joutuisivat eriarvoiseen asemaan

Ei ole oikein, että yritysten on irtisanomistilanteissa noudatettava erilaista lainsäädäntöä kokonsa perusteella.

Muutos tuottaisi pienille yrityksille uusia rekrytointiongelmia. Jos työntekijä saa valita yli tai alle 10 henkilön yrityksen, hän todennäköisesti valitsee sen, jossa työsuhdeturva on lain perusteella parempi.

Muutoksesta voisi tulla yrityksille myös kasvun este - ei kasvetakaan ohi 10 työntekijän rajapyykin.

Takaisin ylös

Työntekijät ovat jo joustaneet

Hallitus on jo esimeriksi pidentänyt koeaikaa, lyhentänyt irtisanottujen takaisinottovelvollisuutta sekä sallinut pitkäaikaistyöttömien määräaikaiset työsuhteet ilman perusteita. Vuorotteluvapaata se heikensi. Kilpailukykysopimuksen myötä työntekijöiden työaika piteni. Listaa voisi jatkaa pitkään.

Lue lisää aiheesta ja syistä, miksi irtisanomislakia ei pidä hyväksyä.
* www.sak.fi/viimeinenniitti
* Hallituksen kaavailema irtisanomislaki vaientaa naiset (PAM ja JHL tiedote 8/2018)
* PAM on valmiina järjestöllisiin toimiin irtisanomislakia vastaan (PAMfi-uutinen 8/2018)
* Työlainsäädännön muutos tekisi irtisanomistilanteiden tuomiot entistä epävarmemmiksi (PAMfi-uutinen 9/2018)
* Arviolta neljännesmiljoonan ihmisen irtisanomissuoja uhkaa heikentyä (PAMfi uutinen 4/2018)
* Myös mikroyrityksissä riita-asioita on keskimääräistä enemmän (PAM.fi uutinen 10/2018