Lomautusten vaikutus vuosiloman kertymiseen

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta kuukaudelta, jolloin hän on työskennellyt vähintään 14 päivää. Jos työntekijä työskentelee niin vähän, ettei hänelle kerry 14 työpäivän kuukausia tai vain osa kuukausista sisältää 14 työpäivää, hän ansaitsee vuosilomaa niiltä kuukausilta, jolloin hän on tehnyt töitä vähintään 35 tuntia.

Työntekijä on lomautettu kokonaan

Vuosilomalain mukaan myös tietyt poissaolopäivät kartuttavat vuosilomaa.

Vuosilomaa kerryttäviksi työssäolon veroisiksi päiviksi huomioidaan esimerkiksi lomautuspäivät, kuitenkin enintään 30 työpäivään asti. Jos lomautus kestää enimmillään 30 työpäivää, se ei vaikuta vuosiloman kertymiseen. Jos lomautus kestää pidempään, vuosilomaa ei kerry enää 30 työpäivää ylittävältä lomautusajalta.

Jos työntekijä on lomautusten välissä töissä, lähtee 30 päivän laskenta alusta jokaisen erillisen jakson alkaessa. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) vaihtuminen ei katkaise 30 päivän laskemista, jos työntekijä on keskeytyksettä lomautettuna yli lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen.

Esimerkki: Työntekijä on 14 päivän ansaintasäännön piirissä. Hän tekee töitä säännöllisesti maanantaista perjantaihin. Hän on lomautettuna kesäkuussa 2014 yhtäjaksoisesti neljä kalenteriviikkoa. Sen jälkeen hän on töissä ja lomautettuna jälleen 1.9.2014–17.10.2014. Kesäkuun lomautukseen sisältyy 20 lomautuspäivää, jotka olisivat olleet työpäiviä. Kesäkuulta vuosilomaa kertyy normaalisti, koska lomautuspäiviä on alle 30. Koska työntekijä on lomautusjaksojen välissä töissä, 30 päivän laskenta alkaa alusta toisen lomautusjakson kohdalla. 1.9.2014 alkaneen lomautusjakson kesto on seitsemän viikkoa, eli 35 lomautuspäivää. Vuosiloman laskennassa työssäolon veroisiksi päiviksi huomioidaan ensimmäiset 30, mikä tarkoittaa ma–pe ajalla 1.9.–10.10. Viimeistä viittä lomautuspäivää (13.–17.10) ei huomioida vuosiloman kertymistä laskettaessa. Lokakuussa kertyy kuitenkin lomaa normaalisti, sillä työntekijällä on kahdeksan vuosilomaa kerryttävää lomautuspäivää ja 10 normaalia työpäivää. Näin ollen 14 työpäivän vaatimus täyttyy.

Työntekijä on lomautettu lyhentämällä työviikkoa (ns. osa-aikalomautus)

Työntekijä voidaan lomauttaa myös niin, että hänen työviikkoaan lyhennetään erilaisin järjestelyin. Näissä tilanteissa loman kertymisestä on omat sääntönsä. Työntekijälle kertyy lomaa normaalisti kuuden ensimmäisen kalenterikuukauden ajalta lomautusjärjestelyn alkamisesta lukien, eli lomautuspäivät kerryttävät lomaa. Lomautuspäiviä tai -tunteja ei siis erikseen lasketa.

Jos työntekijä tekee lomautusjakson välissä täyden työviikon, lähtee kuuden kuukauden laskeminen alusta. Jos lomautusjärjestely on kestänyt keskeytyksettä kuusi kuukautta, lomaa kertyy vuosilomalain perussääntöjen mukaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan eikä lomautuspäiviä (tai -tunteja) lasketa mukaan työpäiviin.

Lue myös

• Vuosilomaa kertyy työkuukausien perusteella
• Vuosiloman antaminen, pitäminen ja ajankohdasta ilmoittaminen
• Vuosiloma määräaikaisessa työsuhteessa