Uutinen - 10.02.2014 klo 17.35

Eläkejärjestelmä melko tasapuolinen

(PAM-lehti/eläketurva) Suomalainen eläkejärjestelmä kohtelee enimmäkseen tasapuolisesti duunaria ja herraa. Superkarttuma ja elinaikakerroin kannustavat kuitenkin hyvätuloisia, Eläketurvakeskuksen tutkimus osoittaa.

(PAM-lehti/eläketurva) Eläketurvakeskuksen tutkimus Sosioekonomiset erot ? työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä tarkastelee työntekijöiden, alempien toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden asemaa työeläkejärjestelmässä.

Erot eläkkeiden tasossa vastaavat tuloeroja työelämässä. Superkarttuma ja elinaikakerroin kannustavat kuitenkin hyvätuloisia. Koska työeläkejärjestelmä on ansiosidonnainen, ylemmän toimihenkilön eläke on suurempi kuin työtekijän.

Samasta syystä naisten eläketulot ovat pienemmät kuin miesten. Lisäksi asiaan vaikuttaa naisten lyhyemmät työurat.

Eri palkansaajaryhmien työurien pituudet eivät suuresti poikkea toisistaan, eivät myöskään eläkkeellä oloajat. Työurien erilainen ajoittuminen eri ikävaiheisiin toimii kuitenkin työntekijän tappioksi.

Eroja löytyy

Työntekijöiden työurat alkavat nuorempina ja ylempien toimihenkilöiden urat jatkuvat pidempään. Merkittävä ero syntyy kannustinkarttumasta, joka kerryttää eläketuloa 4,5 prosentilla työuran jatkuessa 63 ikävuoden jälkeen.

Heikosti koulutetuista, fyysisesti raskaissa työntekijäammateissa huomattavan moni jättää työelämän jo ennen vanhuuseläkeikää. Heistäkin, jotka 63 ikävuoteen jaksavat, puolet jää eläkkeelle heti 63-vuotiaina.

Ylemmät toimihenkilöt voivat pidempään jatkuvan työuransa ansiosta myös kompensoida elinaikakertoimen eläketuloa pienentävää vaikutusta.

Eläkejärjestelmään vuonna 2010 otettu elinaikakerroin pienentää eläkettä ikäluokan elinajan odotteen pidentyessä. Elinaikakertoimen vaikutuksen voi mitätöidä pysyttelemällä työelämässä 63 ikävuoden jälkeen.

Tutkimusryhmään kuuluneen Noora Järnefeltin mukaan työeläkejärjestelmässä ilmeneviin eroihin voidaan vaikuttaa puuttumalla erojen syihin, ei eläkejärjestelmään. Kyse on hänen mukaansa vaikuttamisesta työuriin, ansiotasoeroihin ja elinaikaeroihin.

UP/Kari Leppänen

Lisää tietoa työelämän ja eläkkeiden kohtalokkaasta yhteydestä  21.2. ilmestyvässä PAM-lehdessä.

 

 

Teksti: Auli Kivenmaa

 

Uusimmat

Suosituimmat