Uutinen - 04.04.2014 klo 10.30

Osa-aikaisille hallitukselta vain osa luvatusta

Hallitusohjelmassa luvataan edistää kokoaikaisia työsuhteita, mutta yhtäkään lakiesitystä hallitus ei ole tehnyt. Työministerin mukaan hallitus on halunnut ajaa vain lakeja, joilla on sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen hyväksyntä.

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa luvataan edistää kokoaikaisia työsuhteita, mutta yhtäkään lakiesitystä aiheesta hallitus ei ole tehnyt. Hallituksen kautta on enää noin vuosi jäljellä.

"Ei tämä tilanne vastaa odotuksia. Asiat etenevät jotenkin nihkeähkösti", SAK:n vastaava työehtoasiantuntija Katarina Murto tiivistää.

"Näyttää siltä, että saadaan aikaiseksi hyvin, hyvin vähän", PAMin kaupan alan neuvottelupäällikkö Juha Ojala vahvistaa.

Ei ole suuri yllätys, että työnantajajärjestöt Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johdolla vastustavat useimpia parannuksia osa-aikaisten asemaan, mutta eikö hallitus olisi voinut säätää ohjelmansa mukaisia lakeja siitä huolimatta?

"Osa-aikatyötä koskevia ratkaisuja selvitettiin viime vuonna työryhmässä, joka jäi erimieliseksi lainsäädännön muutostarpeista. Pidän tätä valitettavana. Lisätuntien tarjoamisen osa-aikaisille tulisi olla vahvempien velvoitteiden piirissä. Hallitus on kuitenkin peruslinjanaan noudattanut työelämäasioissa kolmikantaisen valmistelun periaatetta", työministeri Lauri Ihalainen perusteli tilannetta Pam-lehdelle.

Tämä tarkoittaa, että hallitus ei ole ajanut työelämäasioissa yksinänsä sellaisia lakimuutoksia, joilla ei ole sekä työntekijä- että työnantajajärjestöjen hyväksyntää.

Aloite vaatisi perusteluja
Helmikuun lopussa kansanedustajat Jukka Kärnä (sd.) ja Jari Myllykoski (vas.) kuitenkin tekivät samansisältöiset lakialoitteet, jotka vaatisivat osa-aikaisuudelle perustellun, töiden järjestämiseen liittyvän syyn samaan tapaan kuin määräaikaisuudelle. Alle 18 viikkotunnin sopimus voitaisiin näiden aloitteiden mukaan tehdä vain jos työ on satunnaista tai työntekijän omasta toivomuksesta esimerkiksi opiskelun tai lastenhoidon vuoksi.

"Vastentahtoinen osa-aikatyö ja nollatuntisopimukset aiheuttavat lukuisia ongelmia työntekijöille. Liian vähäisillä työtunneilla ei tule toimeen ja tarvittaessa työhön kutsuttavan mahdollisuudet suunnitella omaa elämäänsä ovat usein olemattomat", Kärnä ja Myllykoski totesivat yhteisessä tiedotteessaan.

PAM otti jo aiemmin helmikuussa julkisesti kantaa aiheeseen ja vaati lakia muutettavaksi niin, että työtä voitaisiin teettää osa-aikaisesti ainoastaan työn järjestelyyn liittyvästä perustellusta syystä tai työntekijän omasta pyynnöstä.

Molemmat aloitteentekijät edustivat lakialoitteiden jättöhetkellä hallituspuolueita, mutta yksittäisten kansanedustajien aloitteet etenevät laeiksi melko harvoin ja viime viikolla vasemmistoliitto myös lähti hallituksesta. SAK:n Murron mukaan aloitteista ei ole vielä neuvoteltu järjestöjen välillä.

"Hankalalta näyttää, enkä tiedä ehditäänkö sitä käsitellä enää tällä hallituskaudella", Murto arvioi.

Myös PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Hanna Kuntsi arvioi, että päätöksiä aloitteen kohtalosta tehdään eduskunnassa aikaisintaan loppuvuodesta. Ensimmäinen askel on kuitenkin otettu, sillä viime viikolla eduskunnan täysistunto kävi aloitteista lähetekeskustelun ja lähetti ne  työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsiteltäväksi.

Työryhmässä työtunteja
Kolmikantainen työelämän sääntelyryhmä, jossa Murto on mukana, käsittelee sen sijaan työajan vakiintumista tästä kuusta alkaen, sillä näin sovittiin viime syksynä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Kyse on siis siitä, että jos työntekijä tekee jatkuvasti enemmän tunteja kuin työsopimuksessa on sovittu, suuremman tuntimäärän pitäisi vakiintua työsopimuksen ehdoksi.

"Työntekijän turvallisuuden lisääntyminen olisi äärimmäisen hyvä asia", Murto toteaa.

Samainen periaate on jo kirjattu esimerkiksi kaupan ja marava-alan työehtosopimuksiin, mutta ehkä lain muuttaminen edistäisi sen toteutumista myös käytännössä nykyistä useammin.

Myös ns. nollatuntisopimuksia on käsitelty – lähinnä lisätyötä ja mahdollisuutta halutessaan myös kieltäytyä lisätyöstä – mutta tämä työ on edelleen kesken, Murto sanoo. Muuta osa-aikaisten ja nollatuntilaisten asemaa parantavaa ei hänen mukaansa nyt ole järjestöjen käsiteltävänä.

Lauri Ihalaisen mukaan työajan vakiintumiseen ja nollatuntilaisten ongelmiin vastaavia lakiesityksiä voisi kuitenkin olla luvassa jo tänä keväänä.

 

Tiivistetty versio tästä artikkelista ilmestyi Pam-lehdessä 4/2014.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat