Artikkeli - 25.04.2014 klo 13.12

Puh.Joht.: Ann Selin

Paikallinen sopiminen voi olla työntekijöidenkin etu. Emme silti halua aloittaa sen laajennusta vähimmäisehdoista luopumalla. #yleissitovuus

Onko työehtosopimusten yleissitovuus vaikuttanut vahingollisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn? Ovatko yleissitovuuden perusteet todella murentuneet?

Suomen Yrittäjien julkaiseman Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi -raportin mukaan näin on. Minun on mahdotonta jakaa näkemystä.

Suomalainen sopimusyhteiskunnan malli ja yleissitovat tessit ovat tuoneet vakautta ja ennakoitavuutta yrityksille sekä koko yhteiskuntaan. Työntekijöillä on edes hiukan turvallisempaa epävakaissakin taloudellisissa tilanteissa. Monien alojen palkkataso on jo nyt niin alhainen, että niistä tinkivien yritysten toimintaedellytyksiä voi kyseenalaistaa. Mahdollisuus työehtojen ja palkkojen holtittomaan heittelyyn toisi kohtuutonta kilpailuetua työnantajille. Yrittäjän riskin siirtäminen työntekijälle ei ole kenenkään etu.

Yrittäjien avaus on puhdasta arvopolitiikkaa. Sillä halutaan kenties heikentää työntekijän asemaa. Ainakin ay-liikkeen vaikutusvalta heikkenisi, ja kuka duunarin ääntä sitten käyttäisi? Minimipalkkalaki taas ei sovi suomalaiseen järjestelmään, ja se veisi palkoista päättämisen yhä kauemmas yrityksistä. Ehdotus pyrkii siirtämään valtaa ay-liikkeeltä ja työnantajajärjestöiltä poliitikoille.

Ei ole olemassa vain hyviä yrityksiä, jotka toimivat henkilöstönsä kanssa yhteistyössä. Kaikilla työntekijöillä ei ole kunnon neuvotteluasemaa. Pelkona on sanelu. PAMissa on jatkuvasti vireillä satoja erimielisyyksiä, joissa työnantaja rikkoo säännöksiä. Mitä tapahtuisi, jos työntekijät jäisivät itse sopimiensa ehtojen varaan? Kuka sopimuksia tulkitsisi?

Kirjoittanut: Ann Selin, PAMin puheenjohtaja

Uusimmat

Suosituimmat