Artikkeli - 16.05.2014 klo 10.34

Sesonkien välissä

Anne Bergström rentoutuu kotonaan laskettelukauden ja golfkauden välissä. Kuva: Pentti Vänskä

Anne Bergström rentoutuu kotonaan laskettelukauden ja golfkauden välissä. Kuva: Pentti Vänskä

Kun rinteistä sulava lumi valuu Tahkon hiihtokeskuksen viemäreihin, Anne Bergström rentoutuu uusia töitä odotellessa. Hän viettää talvet rinteen juurella, kesät golfkentän reunalla ja sesonkien välit vapaalla.

Anne Bergströmillä on tänään siivouspäivä. Ensin pitää kuitenkin hetki rentoutua läppäri sylissä isoäidiltä perityllä lepotuolilla, itse tehtyjen kangastaulujen alla.

On aurinkoinen perjantai huhtikuun lopussa, ja Bergström lomailee kotonaan Nilsiässä, joka nykyisin kuuluu Kuopioon. Tai oikeastaan hän ei ole varsinaisella lomalla, vaan kahden työsopimuksen välissä, kuten joka vuosi näihin aikoihin. Talvikausi Tahkon hiihtokeskuksen lipunmyyjänä päättyi muutama päivä aiemmin pääsiäiseen, ja kesäkausi Tahko Golfin caddiemasterina alkaa vasta vapun jälkeen. Ensilumien jälkeen hän vaihtaa taas takaisin hiihtokeskustöihin.

Sesonkien väliin jää aina jonkin verran taukoa, keväällä yleensä pari viikkoa ja syksyllä ehkä reilu kuukausi. Silloin Bergström siis lomailee: viettää aikaa kotona kunnes ei enää jaksa viettää aikaa kotona, tekee ulkomaanmatkan, tapaa ystäviä ja siivoaa. Tai ainakin suunnittelee suursiivousta.

"Näinä viikkoina pitäisi ehtiä kaikkea, mitä ei muulloin ehdi, esimerkiksi siivota kunnolla. Mutta usein se kuitenkin jää viime tinkaan", hän myöntää.

Tänään Bergström ehti jo käydä tapaamassa työtovereita hiihtokeskuksessa muutaman kilometrin päässä ja kesäkauden pomoaan siinä vieressä sijaitsevalla golfkentällä.

Rinteet siivotaan

Palataan siis muutama tunti ajassa taaksepäin. Aamulla Tahkon hiihtokeskuksen alueen kadut olivat lähes tyhjiä. Vain linnunlaulu ja yhden työkoneen jostain kauempaa kuuluva ääni rikkoivat hiljaisuuden. Lunta ei ole enää hetkeen ollut muualla kuin laskettelurinteissä, ja nekin alkavat muuttua ruskeiksi ja laikukkaiksi. Pääsiäisenä oli vielä vilkasta, mutta sitten kaikki rinteet suljettiin. Nyt Skibus ei enää kulje, porosafarit ovat päättyneet, jopa alueen suurehko Sokos Hotel on suljettu kesäkauden alkuun saakka.

Bergström kävelee pienen Tahkolahden ylittävän sillan yli. Talvisin parkkialueena käytettävällä lahdella on vielä hieman höttöistä jäätä, joka tuskin enää kantaisi edes ihmistä, autoista puhumattakaan. Muu järvi on jo sula.

Sillan toisen pään vieressä on hänen talvikauden työpisteensä, Mutterina tunnettu lipunmyyntirakennus. Sen viereen laskettelurinteiden juurelle on pysäköity joukko moottorikelkkoja ja pari isompaa rinnekonetta. Hissit ovat pysähdyksissä ja portit on huputettu, sulava lumi lorisee vetenä päähissin ala-aseman viemäriin. Mutteri on tyhjillään. Sisällä myös tietokoneet on peitetty kesäksi.

Bergströmin tarvitsee kävellä enää muutama askel märkää hiekkatietä päästäkseen vaalealle huoltorakennukselle. Paikalla on joukko työtovereita, jotka hoitavat viimeisiä työtehtäviä ennen talvilomaansa. Jari Makkonen on rinteiden sulkeuduttua muun muassa huoltanut hiihtohissejä: laakerit ja vaihdelaatikot pitää saada kuntoon ja talven aikana venyneitä vaijereita lyhennetään. Nyt hän on juuri lähdössä takaisin rinteeseen.

"Vielä en tiedä, mitä kaikkea on talven aikana särkynyt", Makkonen huikkaa mennessään.

Luottamusmiehenäkin toimivan Jenni Oinosen tehtäviin turvallisuusvastaavana kuuluu vastata tarpeen tullen ensiaputehtävistä ja järjestää rinteisiin muun muassa tarvittavat verkkoaidat ja suojapatjat sekä opastekyltit. Niiden kerääminen pois kesäksi on ollut yksi porukan tämän viikon töistä. Aitoja on kilometreittäin, patjoja satoja.

"Kaikki siivotaan pois, mitä on talven aikana sinne rinteeseen raijattu", Oinonen toteaa ja ryhtyy keittämään kahvia huoltorakennuksen taukotilassa.

Hän lisää, että siivoustyöt pitää tehdä niin kauan kuin lunta on, sillä muuten koneilla ei enää pääse ylös rinteisiin.

Epätavallisia kesälomia

Kahvikuppien äärellä ehditään jutella muun muassa lomista ja työajoista. Vakituisista rinnetyöntekijöistä lähes kaikki käyttävät niin sanottua työaikapankkia: sesonkiaikana tehdään pitkiä viikkoja, kun esimerkiksi hissitarkastuksia tehdään ennen rinteiden aukeamista ja rinteiden kunnossapitoa sulkemisajan jälkeen. Kesällä lomat ovat sitten pidempiä.

"Meillä ei oikeastaan tule ylitöitä koko talvena, paitsi ehkä vähän helmi-maaliskuussa. Se on erilaista kuin rinnetyöntekijöillä. Me olemme töissä kun rinteet ovat auki", Anne Bergström kertoo.

Hänellä on joka talveksi uusi määräaikainen sopimus, joka alkaa kun rinteet avataan ja loppuu kun sesonki on ohi. Yleensä työt alkavat viimeistään perinteisen talvikauden avausjuhlan aikaan, eli itsenäisyyspäivän tienoilla.

"Marraskuun lopulla viimeistään alkaa odotella, että koska soitto tulee. Luontoäidin vallassahan se on, milloin lumet tulevat ja milloin sulavat. Mutta kun tätä on monta vuotta tehnyt, niin siitä tulee normaalia. Ikinä en ole tehnyt sellaista vakituista työtä, että olisi ollut esimerkiksi tavalliset kesälomat", Bergström sanoo.

Hän vakuuttaa, ettei edes haluaisi arkisin yhdeksästä viiteen tehtävää työtä, vaikka nykyiset uravalinnat tarkoittavat sitä, että kesällä ja juhlapäivinä ollaan yleensä töissä. Ja viikonloppuisin. Se ei yksinasuvaa haittaa, vaikka hän myöntää, että vapaata viikonloppua arvostaa enemmän, kun niitä on vain muutama talvessa. Silloin voi esimerkiksi reissata tapaamaan kauempana asuvia ystäviä.

"Itsepähän olen alani valinnut. Mutta työnantajat ovat yleensä olleet joustavia, jos olen halunnut jonkin tietyn viikonlopun vapaaksi", Bergström kertoo.

"En pidä itseäni hiihtokeskustyöntekijänä enkä golftyöntekijänä, vaan matkailualan työntekijänä. Koulutukseltanikin olen matkailuvirkailija", kertoo naapurikunnasta Siilinjärveltä kotoisin oleva Bergström.

Hän onkin aiemmin ollut töissä myös ravintolassa ja hotellin vastaanotossa. Ravintola-alan yöhön asti kestäviä työvuoroja hän ei enää kaipaa.

"Nyt on illalla aikaa töiden jälkeen, kun työt loppuvat viimeistään seitsemältä."

Lampaat ja lehmät kesätöissä

Kun kahvit on juotu, Jenni Oinosella on loma enää tuntien päässä. Alalle tyypilliseen tapaan myöhäisen talviloman jälkeen käväistään töissä ja palataan pidennetylle kesälomalle.

"Harrastelen kesäisin kukkien myymistä Nilsiän torilla. Se on rentoa ja saa olla ihmisten kanssa", Oinonen hymyilee.

Hän kertoo, että suuri osa rinteitä talvisin huoltavista kausityöntekijöistä huoltaa kesäisin golfkenttien viheriöitä. Muutamilla on jokin toinen päätyö, jotkut taas vain lomailevat. Lapin hiihtokeskuksista moni muuttaa kesäksi töihin etelään, mutta Tahkon porukasta valtaosa asuu pysyvästi lähiseudulla.

Samaan aikaan ulkona Risto Makkonen lanaa huoltohallille menevää tietä rinnekoneella – ne ovat monikäyttöisiä vempeleitä. Sesongin päätyttyä hän huoltaa muun muassa koneita ja lumitykkejä. Sitten lomaillaan.

"Ennen tein kesäaikaan kattohommia, kun täällä ei ollut niin paljon töitä", hän muistelee.

Huoltorakennuksella käväisevät Janne Heikkinen ja Rauno Savolainen kehuvat, että sesongin päättymisviikon purku- ja huoltotyöt ovat menneet sujuvasti.

"Vielä siivotaan kaikkea, mitä lumen alta paljastuu", Heikkinen täydentää kevätkauden työtehtäviä.

Tämä vie miesten keskustelun ylämaankarjaan, joka on viime vuosina huoltanut rinteitä kesäisin. Nautojen tehtävänä oli siis syödä rinteissä kasvavaa heinää ja puuntaimia. Nyt on kuitenkin siirrytty ihmisvoimin tehtävään niittoon, koska suuret ja pitkäsarviset eläimet saattoivat seisoskella maastopyöräreiteillä, eikä osa kesäturisteista niiden vuoksi uskaltanut liikkua rinteissä. Aiemmin samaa tehtävää hoitivat lampaat, jotka todettiin kuitenkin epäpäteviksi vaativaan työhön. Ne söivät pajuntaimista vain lehdet ja jättivät papanoita joka paikkaan, Heikkinen ja Savolainen muistelevat naureskellen.

Talviravintolat ja kesäravintolat

Valtaosa Tahkon alueen monista ravintoloista sulki myös ovensa pääsiäisen jälkeen. Alueen keskustassa, suljettua Sokos Hotelia vastapäätä ravintola Vietissä kokki Veera Keinänen ja tarjoilija Anniina Sipola ovat hekin juuri jäämässä lomille, sillä ravintolan siivoustyöt ovat kohta valmiit. Sitten paikka jää odottamaan seuraavaa sesonkia.

Kausityöntekijät – joita on enemmän kuin vakituisia – ovat täältäkin lähteneet ja kauden päätösjuhlat on pidetty, mutta Keinäselle ja Sipolalle on töitä myös kesäksi. Viettiä ja muutamia muita Tahkon ravintoloita pyörittävä Tahko-Chalet Oy omistaa ravintolan ja majoituspalveluja Tahkon uudemman golfkentän yhteydessä, ja siellä alkaa sesonki toukokuussa pienen loman jälkeen.

"Olen ollut töissä kaikissa meidän yksiköissä", Sipola kertoo Vietin tyhjän salin hämärässä.

Hän on edellisenä päivänä siivonnut aivan hiihtohissien vieressä ravintola Tirolia. Siivouksen lisäksi on palautettu niitä tuotteita, joita voi, ja muita siirretty kesällä auki olevan ravintolan käyttöön.

"Pitää laittaa paikat siihen kuntoon, että kaikki on valmiina seuraavaan talvikauteen. Silloin Tiroliin palataan ehkä viikkoa ennen avaamista, Sipola kertoo.
Vaikka kauden päättyminen on haikeaa aikaa, kesän työt alkavat jo pian.

"Silloin on myös niitä ihania häätapahtumia. Minä olen asunut tällä alueella jo 23 vuotta ja ihastellut näitä rinteitä, enkä aio täältä mihinkään lähteä", Keinänen kertoo.

Naiset arvelevat, että kausityöntekijöistä monet etsivät ravintola-alan töitä kesäsesonkipaikoista esimerkiksi Kuopion keskustasta tai omilta kotipaikkakunniltaan. Muutamilla taas on toinen ammatti esimerkiksi hoitoalalla.

Caddiemasterin puhelin soi

Tällä välin Anne Bergström on ajanut muutaman korttelin tervehtimään toista pomoistaan Tahko Golfin vanhan kentän toimistolle. Valko-ruskeassa rakennuksessa on samoissa tiloissa toisen yrityksen pyörittämä ravintola. Täälläkin on vielä hiljaista, sillä kentän on määrä aueta toukokuun puolivälissä, pari viikkoa muutaman kilometrin päässä sijaitsevan uuden kentän aukeamisen jälkeen. Tiiviisti niemelle sijoitetut väylät ovat vielä enemmän ruskeita kuin vihreitä, mutta asia korjaantuu pian lämpimässä säässä.

Bergström pohtii, että aika moni alueen työntekijöistä laskettelee ja golfaa vapaa-ajallaan. Hänelläkin on laskettelusukset autonsa takakontissa, mutta ei golfbägiä.

"Minä taidan olla golfkentän porukasta ainoa, jolla ei ole green cardia."

Alkukesästä Bergström työskentelee yleensä uuden kentän vastaanotossa, syyskauden lopulla taas täällä vanhalla kentällä. Kaikkiaan golfkausi on laskettelukautta pidempi. Caddiemasterin tehtäviin kuuluu varausten vastaanotto, golfaajien palveleminen kun he sitten saapuvat pelaamaan, myynnissä olevista tuotteista kuten vaatteista ja palloista huolehtiminen, kilpailujärjestelyt ja tarvittaessa myös kenttää kiertävien asiakkaiden valvonta.

"Puhelin soi koko ajan", Bergström tiivistää.

"Vaikka en itse pelaa, niin jargon on tarttunut. Ensimmäisenä vuonna en alussa meinannut ymmärtää, mitä asiakkaat puhuvat, kun oli niin paljon termejä, joita en vielä tuntenut."

Ei varmastikaan ole sattumaa, että monien laskettelukeskusten yhteyteen on rakennettu golfkenttiä. Bergström toteaa, että niiden sesongit seuraavat toisiaan ja näin esimerkiksi alueen majoitustilat saadaan paremmin ympärivuotiseen käyttöön.

Toukokuu ja syys-lokakuu ovat kuitenkin Tahkolla hiljaisia. Kuten hiihtokeskuksessa talvella, golfkentällä vilkkaimpia aikoja ovat viikonloput ja ne päivät, jolloin sää on hyvä. Innokkaimmat tosin tulevat säästä riippumatta – sekä laskemaan että golfaamaan.

Kun kuulumiset pomon kanssa on vaihdettu ja kesän suunnitelmat käyty läpi, Bergström on valmis palaamaan kotiin. Toukokuun alkupuolella alkavat uudet työt, mutta kuun lopulla hän aikoo myös ehtiä lomamatkalle.

Nyt on kuitenkin vielä lomaa sesonkien välissä. Illalla Bergström aikoo lähteä elokuviin, ehtii sitten sitä ennen siivota tai ei.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat