Artikkeli - 06.06.2014 klo 13.06

Puh.Joht.: Jaana Ylitalo

Milena ja Aarni ovat oikeassa: ei ole mitään syytä maksaa naisille vähemmän kuin miehille. #samapalkkaisuus

Ehdotin huhtikuussa tällä palstalla samapalkkaisuusohjelman jatkamista, sillä naisen euro on edelleen 83 senttiä. Jos huomioitaisiin naisille tyypillinen työsuhteiden osa-aikaisuus, ero kasvaisi.

Miksi liki 10-vuotias ohjelma ei ole pystynyt parempaan? Puhutaan jakautumisesta työmarkkinoilla – on miesten ja naisten alat ja niillä eri palkat. Ratkaisuksi esitetään, että naiset hakeutuisivat enemmän ns. miesten aloille ja päinvastoin. Pitkä tie. Ja miksi pitäisi valita ala, joka ei kiinnosta?
Keskustelu on toki tärkeää. Se vain peittää herkästi alleen syyn ja seurauksen.

Naisten sanotaan hakeutuvan huonommin palkatuille aloille, koska perinteiset roolimallit edellyttävät sitä. Mutta esimerkiksi monilla pamilaisilla aloilla palkat ovat jääneet mataliksi juuri syvälle juurtuneiden asenteiden takia. Kahdeksasluokkalaiset Milena ja Aarni kiteyttivät asian Nuorten Postissa (HS 20.5.) näin: ”Joidenkin mielestä naisten ei kuuluisi saada enemmän palkkaa, koska aina on ollut niin.” Naisten tekemä työ on siis nähty avustavana tehtävänä. Mies elättää, nainen hankkii lisätuloja.

Nuoret kirjoittajat ymmärtävät samapalkkaisuuden idean: ei ole mitään syytä maksaa naisille vähemmän. Taustalla on samanarvoisen työn käsite, joka kansainvälisen tulkinnan mukaan tarkoittaa työtä, jota on pidettävä yhtä vaativana kuin toista, ehkä täysin erilaista työtä.

Mitäpä jos rohkenisimme edistää samapalkkaisuutta yli alarajojen, yli työtehtävien ja muodollisten asemien? Olisiko mahdollista luoda yhteiset perusteet töiden vaativuuden arvioinnille? Tiedän, että valtaosa pitää tehtävää mahdottomana. Hölmöinä pidetyistä ideoista on silti tullut vuosien myötä totta. Ehkä myös samapalkkaisuudesta – viimeistään kun Milena ja Aarni ovat asioista päättämässä.

 

 

Teksti: Jaana Ylitalo, PAMin 1. varapuheenjohtaja

 

Uusimmat

Suosituimmat