Uutinen - 05.09.2014 klo 12.35

Työurien piteneminen vähentäisi eläkeiän nostopainetta

Työuran pidentyminen on eläkeneuvottelujen avainkysymyksiä. Kuva: Pekka Sipola

Työuran pidentyminen on eläkeneuvottelujen avainkysymyksiä. Kuva: Pekka Sipola

Eläkeneuvottelut jatkuvat maanantaina. Neuvottelut keskeytyivät hallituksen vaatimukseen kestävyysvajeen hoitamisesta eläkeratkaisulla

Torstai-iltana kerrottiin, että neuvotteluissa oli edistytty, mutta vauhti hyytyi hallituksen reunaehtoihin. Hallitus haluaa vuoden 2025 jälkeen automaatin, joka nostaa eläkeikää sitä mukaa kun elinajan odote nousee. Elinajan odotteella tarkoitetaan ikäluokkakohtaista ennustetta eliniästä. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on automaatin kannalla.

Palkansaajajärjestöt eivät halua järjestelmään eläkeikäautomaattia. Niiden mielestä eläkeiän muutosten tulee perustua päätöksiin ja niissä olisi otettava huomioon muutakin kuin pelkkä elinajan odote.

Esimerkiksi työurien piteneminen alusta, keskeltä ja lopusta vähentäisi painetta eläkeiän nostoon, järjestöt perustelevat. Tulokseen päästään, jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä voidaan vähentää parantamalla työelämän laatua.

Esillä on tiettävästi ollut malli, joka huomioi eliniän pidentymisen, mutta säilyttäisi mahdolliset muutokset päätösperusteisina. Eliniän odotteen noustua kokoonnuttaisiin tarkastelemaan eläkeikää. Tuolloin otettaisiin huomioon muitakin tekijöitä kuin eliniän odote.

Eläkeneuvottelujen alkuperäinen tavoite on eläkkeelle siirtymisiän nouseminen keskimäärin 62,4 vuoteen vuonna 2025. Tavoitteen ulottaminen vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on uusi asia neuvotteluissa. Hallitus arvioi, että sen avulla saavutetaan tavoite kestävyysvajeen kuromisesta kiinni yhdellä prosenttiyksiköllä.

EK:n päätavoite on pitää eläkemaksut mahdollisimman matalina. Palkansaajien mielestä eläkemaksujen tulisi olla riittäviä turvaamaan tulevat eläkkeet etuja leikkaamatta.

Nykyoletuksilla se voisi merkitä työnantajien ja palkansaajien eläkemaksujen korottamista yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä.

Eri näkemyksiä eläkkeen karttumisesta

Palkansaajakeskusjärjestöjen välillä on erimielisyyttä eläkkeen karttumisesta. SAK ja STTK haluavat eläkkeen karttuvan saman 1,5 prosenttia jokaiselta työvuodelta. Lisäksi eläkkeen tulisi niiden mielestä karttua koko palkasta. Nyt karttuma lasketaan palkasta, josta on vähennetty eläkemaksu.

Akava haluaa eläkkeen suuremman karttumaprosentin työuran loppupäähän.

Eläkkeelle siirtymisen lykkäämistä palkittaisiin lykkäyskorotuksella. Se korvaisi nykyisen kannustinkarttuman eli ns. superkarttuman, joka on 4,5 prosentin suuruinen lisäys eläkepalkkaan.

Järjestöt ovat asenteellisesti valmistautuneet siihen, että eläkeiän alaraja nousee eläkeratkaisussa asteittain 65 vuoteen. Palkansaajajärjestöjen ehtona on, että ns. ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät, ns. eläkeputki säilytetään, jotta työttömäksi jäävät ikääntyvät henkilöt pääsevät kunniallisesti eläkkeelle.

Lisäksi ratkaisuun halutaan liittää joustavia elementtejä, jotka mm. turvaavat niille mahdollisuuden päästä aikaisemmin eläkkeelle, jotka ovat tehneet pitkän työuran raskaissa töissä.

UP/Kari Leppänen

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat