Lehdistötiedotteet - 29.01.2015 klo 11.00

Veronumerokäytäntöä laajennettava myös kiinteistöpalvelualalle

Harmaa talous ja työperäinen ihmiskauppa on saatava kitkettyä kiinteistöpalvelualalta, vaativat Palvelualojen ammattiliitto ja Kiinteistötyönantajat ry. Siksi olisi tärkeää laajentaa veronumerovelvoitetta koskemaan rakennusalan lisäksi myös kiinteistöpalvelualaa.

Harmaata taloutta ja työperäistä ihmiskauppaa on maan hallituksen toimenpideohjelmista huolimatta saatu heikosti kuriin muun muassa kiinteistöpalvelualan järjestäytymättömässä kentässä. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä kansallisen ihmiskaupparaportoijan kertomus sekä selvitys harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmista 2010–2014. Molemmissa raporteissa kuvataan lukuisia keinoja, joilla lainsäätäjä voisi halutessaan turvata elinkeinotoiminnan tasavertaiset kilpailuasetelmat sekä työntekijöiden oikeudenmukaisen kohtelun.

PAMissa ja Kiinteistötyönantajissa pidetään yhtenä alan kannalta merkittävimpänä tavoitteena rakennusalalla käytössä olevan veronumerokäytännön laajentamista koskemaan myös kiinteistöpalvelualaa, kuten siivousta, kiinteistöhuoltoa, ulkoalueiden hoitoa, energiahallintapalveluita, teknisiä palveluita sekä erilaisia toimitila- ja käyttäjäpalveluita.

- Lainsäädäntö on suhteellisen tuore, mutta tulokset ovat olleet rakennusalan osalta hyvin lupaavia. Harmaan talouden toimijoita on tunnistettu ja päästy niin valvovien viranomaisten kuin järjestötoimijoiden osalta kiinni alihankintaketjuissa ilmenneisiin epäkohtiin, kuvaa PAMin 1. varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo tavoitteen taustoja.

Veronumerovelvoitteen laajentaminen oli toimenpiteenä mukana hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa 2013. Syksyllä 2014 harmaan talouden ministerityöryhmä linjasi, että veronumeron laajempaa käyttöönottoa harkitaan vasta sitten, kun kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön. Laajemman tulorekisterin rakentaminen vie kuitenkin nykyarvion mukaan noin 5 vuotta.

- Me edellytämme omaehtoisen valvonnan nimissä jäsenyrityksiltämme jo nyt veronumerollisten tunnistekorttien käyttöä sekä kirjautumista Tilaajavastuu.fi -palveluun, jolla pyritään helpottamaan luotettavaa palveluiden ostamista. Ymmärrän toki, ettei päällekkäisten tietohallintojärjestelmien rakentaminen ole järkevää, mutta viisi vuotta on pitkä aika vain odottaa asioiden korjaantuvan, sanoo Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén.

Kaikilla ansiotuloa saavilla työntekijöillä on nykyisin verokortissaan valmiiksi veronumero. Ulkomaalainen työntekijä saa veronumeron ja henkilötunnuksen verotoimistosta. Veronumeron keskeisin käytännön hyöty ilman tilaajan omavalvonta- ja raportointivelvoitetta harmaan talouden torjunnan näkökulmasta liittyy juuri ulkomaisen työvoiman ”ilmoittautumisvelvollisuuteen” veronumeroa hankittaessa.

Ylitalo ja Gramén esittävätkin, että veronumerokäytännön käyttöönottoa kiinteistöpalvelualalla testattaisiin esimerkiksi yksittäisen kaupungin, kuntayhtymän tai valtion toimesta tilaajan roolissa. Pelkkä työmarkkinayhteistyö ja yritysten omavalvonta eivät riitä tavoitteiden saavuttamisessa, vaan tueksi kaivataan valvovia viranomaisia ja lainsäädäntöä, kuten muussakin harmaan talouden torjunnassa.

Lisätietoja:

Jaana Ylitalo, PAMin 1. varapuheenjohtaja, puh. 050 588 1170

Pia Gramén, Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja, puh. 040 820 7599