Uutinen - 28.09.2015 klo 17.20

Hallitus vie pakkolait eduskuntaan, mutta neuvottelut jatkuvat

Näillä näkymin eduskunta päättää, leikataanko työntekijöiden lisiä ja sairasajan palkkoja. Kuva: iStockphoto

Näillä näkymin eduskunta päättää, leikataanko työntekijöiden lisiä ja sairasajan palkkoja. Kuva: iStockphoto

Työntekijä- ja työnantajajärjestöt olivat kannoissaan niin kaukana toisistaan, ettei yhteistä vastaesitystä hallituksen pakkolaeille löytynyt. Hallitus aikoo nyt viedä ne eduskunnan käsiteltäväksi, mutta neuvotteluja vaihtoehdoista jatketaan silti.

Työntekijä- ja työnantajajärjestöt eivät ole päässeet sopuun yhteisestä ehdotuksesta Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä tarkoittaa, että Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus vie eduskunnan käsiteltäväksi uudistetun pakkolakipaketin, joka leikkaisi muun muassa sairasajan palkkoja sekä lomarahoja. Lisäksi loppiainen ja helatorstai olisivat jatkossa joko työpäiviä tai palkattomia vapaita.

Pääministeri Sipilä sanoi kuitenkin maanantain tiedotustilaisuudessa, että järjestöt voivat vielä samaan aikaan hakea jatkoneuvotteluilla vaihtoehtoa laeille. Sipilän mukaan vaihtoehdon on vastattava hallituksen asettamia ehtoja kilpailukyvyn parantamisesta. Se tarkoittaa viiden prosentin leikkausta yritysten työvoimakustannuksiin ja toista viittä prosenttia palkkamaltista. Uutta on, että näistä voidaan neuvotella samassa yhteydessä.

Hallitus vie lait eduskuntaan ensin tiedonantona jo tänä keskiviikkona. Silloin kaavaan kuuluu, että hallituksen luottamuksesta äänestetään. Itse lait valmistellaan ja käsitellään myöhemmin.

Viime viikolla SAK, keskusjärjestö johon myös PAM kuuluu, esitti, että paketti voitaisiin korvata sillä, ettei palkkoja koroteta vuonna 2017 ja että vientiteollisuus saa määritellä maksimikorotukset vuonna 2018. Lisäksi työnantajamaksuja alennettaisiin. Hallitukselle ja työnantajille tämä ei kuitenkaan kelvannut.

Työnantajien keskusjärjestö EK puolestaan esitti maanantaina paketin, joka oli hyvin lähellä Sipilän hallituksen alkuperäistä listaa. Osalle leikkauksista oli tosin myös esitetty vaihtoehdoksi lomarahojen leikkaus tai vuosittaisen työajan pidennys. Koska SAK ei haluaisi lainkaan leikata pienituloisten palkoista, SAK ja EK jäivät kannoissaan kauaksi toisistaan. Osapuolet kuitenkin ilmoittivat jatkavansa neuvotteluja.

SAK:n mukaan neuvotteluja voidaan jatkaa, mutta järjestön puheenjohtaja Lauri Lyly moitti EK:ta samojen keinojen tarjoamisesta, jotka maan hallitus oli jo esitellyt.

– Neuvotteluprosessi lähtee nyt liikkelle, Lyly totesi tiedotustilaisuudessa.

– Kyllä tämä kone on yleensä tuottanut tuloksia. Olen menossa sillä mielellä neuvottelemaan, että ratkaisua haetaan, hän sanoi.

– Lähiviikkojen aikana saamme lisätietoa siitä, onko uudenlainen palkkamalli mahdollinen Suomessa, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi. Hänen mukaansa korotuksista pitäisi joka tapauksessa sopia alakohtaisesti, eli ns. liittokierroksella.

Vie aikaa, ennen kuin eduskunnan valiokunnat saavat lakiesitykset käsiteltyä ja valmiiksi varsinaista äänestystä varten. Monet asiantuntijat ovat myös esittäneet, että työmarkkinajärjestöjen sopimisoikeuden rajoittaminen laeilla olisi perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaista. Siksi on myös mahdollista, että lait kaatuvat eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ennen kuin koko eduskunta pääsee niistä edes äänestämään, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät sopia löytäisikään.

Esitykset saivat jo suuren joukon työntekijöitä ryhtymään mielenilmaukseen toissa perjantaina.

Lisätty Lylyn ja Häkämiehen kommentit klo 17.35. Korjattu 29.9. klo 10.05 jutun alkua: pakkolakipaketin sisältö on muuttunut aiemmasta esityksestä.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat