Uutinen - 11.11.2015 klo 14.42

Hallitus julkaisi pakkolakiesitykset, työntekijäjärjestöt tyrmäsivät

Nuijitaanko pakkolakipaketti laeiksi, vai saavatko työmarkkinajärjestöt aikaan sopimuksen sitä ennen? Kuva: iStockphoto

Nuijitaanko pakkolakipaketti laeiksi, vai saavatko työmarkkinajärjestöt aikaan sopimuksen sitä ennen? Kuva: iStockphoto

Hallituksen esitykset Suomen kilpailukykyä parantaviksi ns. pakkolaeiksi on nyt lähetetty lausuntokierrokselle. Työntekijöiden keskusjärjestöt julkaisivatkin kantansa heti: lait ovat uhka toimeentulolle, epäselviä ja mahdollisesti ristiriidassa perustuslain kanssa.

Maan hallitus on saanut kursittua kasaan esitykset "yritysten kilpailukykyä kohentavaksi lakipaketiksi", eli ns. pakkolaeiksi ja lähettänyt ne lausuntokierrokselle. Sisältö on pääosin tuttua: sairausajan palkanmaksuun karenssipäivä, loppiainen ja helatorstai joko palkattomiksi tai työpäiviksi, lomarahat lakiin, jotta niitä voidaan leikata, ja pisimmät vuosilomat leikkuriin.

Sairausajan palkan leikkauksen osalta paketista löytyi kuitenkin nyt lievennys: karenssipäivää ei olisi, jos poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai jos työntekijä on uudelleen 30 päivän kuluessa poissa samasta syystä kuin aiemmalla sairauslomalla.

Työntekijöiden keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava tyrmäsivät paketin heti tuoreeltaan. Niiden mielestä lait syövät työntekijöiden toimeentuloa ja rikkovat lainsäädännön periaatetta heikomman suojasta. Järjestöt ilmoittivat olevansa valmiita viemään pakottavan lainsäädännön tarvittaessa kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyyn.

SAK, STTK ja Akava pitävät välttämättömänä, että nykyiset työ- ja virkaehtosopimusten määräykset pakkolakien osalta palautuvat määräajan jälkeen ennalleen. Hallitus on poukkoillut edestakaisin siinä, ovatko lait määräaikaisia vai pysyviä, ja nytkin asia oli tiedotteessa ilmaistu koukeroisesti.

"Lakipakettiin sisältyvien asioiden osalta työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oikeutta sopia työehtosopimuksilla työntekijän kannalta paremmista eduista rajoitetaan. Sopimisrajoitukset kestävät kolme vuotta. Sen sijaan sairausajan palkkaa, loppiaista ja helatorstaita, vuosilomien kestoa ja lomaltapaluukorvausta koskevat säännökset jäävät voimaan tämänkin jälkeen", työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa muotoillaan. Ilmeisesti hallituksen tarkoitus siis on, että lait jäisivät voimaan, mutta kolmen vuoden jälkeen ammattiliitot voisivat yrittää neuvotella etuja ennalleen, jos neuvotteluvoima riittää.

Samaan aikaan työntekijöiden ja työnantajien keskusjärjestöt neuvottelevat edelleen laajasta paketista, jolla Suomen kilpailukykyä voitaisiin parantaa toisin keinoin. Jos sopimukseen päästään, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut olevansa valmis vetämään pakkolait pois – mutta hänen vaatimuksensa mukaisten säästöjen pitäisi syntyä. Eduskunta käsittelee pakkolakeja joka tapauksessa aikaisintaan 9.12. päättyvän lausuntokierroksen jälkeen.

Lisätty tarkentava lause lakien määräaikaisuudesta klo 15.52.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat