Uutinen - 27.11.2015 klo 15.00

Petteri Taalas: Voittajien saarta ei ole

Petteri Taalas: Voittajien saarta ei ole

Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja Petteri Taalaksen mukaan ilmastonmuutos ei ihan lähivuosikymmeninä tuhoa Lapin talvea. Kuva: Lehtikuva/Stefan Holmström

Kahdeksan väitettä Petteri Taalakselle. Ilmatieteenlaitoksen pääjohtajan mukaan Suomi jäisi ilmastonmuutoksessa voitolle, jos se sijaitsisi kokonaan irrallaan muusta maailmasta.

Joulukuussa Pariisissa järjestettävältä YK:n ilmastokokoukselta odotetaan viimeinkin koko maailman kattavaa ilmastosopimusta. Neuvottelut ovat politiikan, tieteen, liike-elämän ja kansalaisten vaatimusten vyyhti. Kokoukseen osallistuu myös Ilmatieteen laitoksen pitkäaikainen pääjohtaja Petteri Taalas, joka siirtyy vuodenvaihteessa huippuvirkaan Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeriksi.

1. Elinkeinoelämä ja poliitikot voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen, ei tavallinen ihminen.
Se on osin totta, osittain ei. Kuluttajalla on suurin valta siihen, mitä ostetaan ja millaiset tuotteet pärjäävät markkinoilla. Toisaalta tavallinen ihminen vaikuttaa mielipiteillään, joita poliitikot seuraavat hanakasti. Toki isoimmat asiat ratkaistaan valtioiden tasolla ja yksityistä sektoria, kuten energia- tai autoteollisuutta tarvitaan siinä. Kansalaisen merkitystä ei silti pidä väheksyä.

2. Suomi on ilmastonmuutoksessa saamapuolella.
Joo. Jos me olisimme erillinen saareke maailmassa, niin me olisimme tämän muutoksen voittajia. Meillä sataa jatkossa enemmän, maa- ja metsätalouden edellytykset paranevat, tarvitsemme vähemmän lämmitysenergiaa ja saamme pikkuisen lisää vesivoimaakin. Mutta ilmastonmuutos tulee tuottamaan merkittäviä haittoja maailmantalouteen ja ruuantuotantoon ja ne heijastuvat Suomeen niin, että nettona emme sittenkään selviydy muutoksesta voittajina.

3. Pakolaisongelma räjähtää, jos ilmastonmuutosta ei saada hallintaan.
Ilmastolla on osuutensa Afrikan ja Lähi-idän kriiseissä. Syyrian sotaan johtaneen arabikevään taustalla oli poikkeuksellinen kuivuusjakso, joka nosti ruuan hintaa ja aiheutti osaltaan levottomuuksia. Afrikassa Somalian ja Tsadin konflikteissa on samoja piirteitä. Afrikan väkiluku kasvaa vuosisadan loppuun mennessä miljardista neljään miljardiin ja siellä väestön elanto nojaa maatalouteen. Voi olla, että meneillään oleva pakolaiskriisi on vain esimakua.

4. Lapin matkailuala joutuu pian lumen puutteen myötä vakaviin vaikeuksiin.
Ilmastoskenaarioissa hyvin lyhyet talvet tulevat Etelä-Suomeen. Sademäärät kasvavat, mutta Lapissa se tarkoittaa runsaampaa lunta, joskin lumipeitteinen jakso lyhenee. Eli ihan lähivuosikymmeninä se ei uhkaa Lappia. Päinvastoin, kun Keski-Euroopan lumitilanne alkaa haitata hiihtokautta, tänne voi tulla enemmän turisteja. Etelä-Suomessa syntyy ongelma, ainakin kaltaiselleni murtomaahiihdon ystävälle.

5. Yrityselämä on jarruttanut ilmastotoimia tahallaan ja voimakkaasti.
Tuosta en ole samaa mieltä. Varsinkin suomalaisessa yrityselämässä on myönnetty ongelman vakavuus ja siellä on halukkuutta ratkaista se. Meillä on myös lukuisia yrityksiä, jotka näkevät tämän asian bisnesmahdollisuutena. Uudet ilmastonmuutokseen liittyvät ratkaisut ovat ala, jossa nopeat varmasti syövät hitaat.

6. Syöt hattusi, jos ilmaston lämpeneminen elinaikanasi todistettavasti pysähtyy.
Joo, kyllä mä tällaisen sitoumuksen voin tehdä. Syön sen vieläpä hyvillä mielin!

7. Ilmastonmuutoksen kieltäjille tarjotaan liikaa palstatilaa. Tiedettä ei kuunnella riittävästi.
Ne äänet ovat kyllä vaienneet. Tieteellinen näyttö ihmisen osallisuudesta ilmastonmuutokseen on niin vakuuttavaa, ettei sitä voida arkijärjellä kieltää. Toki kannattaa muistaa, että maailmassa on suuryrityksiä ja valtioitakin, jotka saavat tulonsa fossiilisesta energiasta. Nämä ovat mielellään tuottaneet vastakkaista informaatiota, mutta todellinen tieteellinen näyttö on pitävä. Itse olisin kauhean tyytyväinen, jos tiede olisikin väärässä, mutta valitettavasti näin ei ole.

8. Pariisissa solmitaan historiallinen, kansainvälinen ilmastosopimus.
Siltä näyttää. Joitakin kysymyksiä on auki, kuten se, miten hyvinvointimaat ja kehitysmaat jakavat taakkaa. Nyt lähes kaikki maailman maat ovat tehneet etukäteen sitoumuksia päästövähennyksistä ja yli 90 prosenttia maailman päästöistä on näiden lupausten piirissä. Kunnianhimon taso ei tosin ole noillakaan lupauksilla vielä riittävä, jos tavoitteena on se aiemmin sovittu lämpenemisen rajaaminen kahteen asteeseen. Mutta sopimuksen kannalta askelmerkit vaikuttavat lupaavilta.

Petteri Taalas vastasi Pam-lehden väitteisiin lehden numerossa 14/15, joka ilmestyi 27.11. Kaksi viimeistä väitettä on lisätty jutun verkkoversioon.

Kirjoittanut: Matias Manner

Uusimmat

Suosituimmat