Uutinen - 09.12.2015 klo 14.28

Pakkolaeista paljon vahinkoa, mutta hyödyt epävarmoja

Hallitus haluaa ns. pakkolaeilla nuijia ammattiliitot ruotuun. Niillä estettäisiin liittoja sopimasta merkittävistä työehdoista lakia paremmin. Kuva: iStockphoto

Hallitus haluaa ns. pakkolaeilla nuijia ammattiliitot ruotuun. Niillä estettäisiin liittoja sopimasta merkittävistä työehdoista lakia paremmin. Kuva: iStockphoto

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK lyttäävät työ- ja elinkeinoministeriölle jättämässään lausunnossa hallituksen pakkolakiesityksen.

Tämä keskiviikko oli viimeinen päivä lausunnon jättämiselle hallituksen pakkolakihankkeesta. Lait vaikuttavat toteutuessaan merkittävästi muun muassa ostovoimaan, työllisyyteen lyhyellä aikavälillä ja tasa-arvoon, toteavat lausunnossaan SAK, Akava ja STTK.

- Hallitus on esityksessään sivuuttanut nämä vaikutukset kokonaan tai arvioinut ne virheellisesti, korostaa SAK:n ekonomisti Joonas Rahkola.

Hallitus on järjestöjen mielestä arvioinut pakkolakien vaikutusta julkiseen talouteen liian myönteisesti. Järjestöt laskevat, että pakkolait heikentävät julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa. Tarkoitus oli päinvastainen. Palkattomien arkipyhien, sairausajan palkka-alen ja vuosiloman lyhennyksen hallitus on laskenut tuottavan julkiselle sektorille suorien säästöjen lisäksi epäsuoria kuluvähennyksiä, kun työvoiman tarve pienenee. Tällaisten säästöjen toteutuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa.

Hallituksen puutteellinen lakivalmistelu näkyy myös sukupuolivaikutusten arvioinnin puuttumisena. Kuitenkin esitykset toteutuessaan heikentävät selvästi naisten ja pienipalkkaisten asemaa työelämässä.

– Lyhennetty vuosiloma, leikattu lomaraha ja sairausajan palkan alennus kaventavat kipeimmin julkisen sektorin matalapalkkaisten naisten toimeentuloa, Joonas Rahkola arvioi.

Myös yksityisellä sektorilla sairausajan ansioiden leikkaukset vaikuttavat ankarimmin naisiin ja pienipalkkaisiin.

Rahkola hämmästelee myös hallituksen oletusta, ettei työehtojen heikennyksillä olisi vaikutusta palkkaneuvotteluihin.

- On selvää, että ammattiliitot pyrkivät työehtosopimusneuvotteluissa kompensoimaan heikennykset palkankorotuksilla, hän sanoo. Se vie pohjan hallituksen odottamilta työllisyysvaikutuksilta ja niihin perustuvalta kestävyysvajearviolta.

"Vakava laillinen ristiriita"

SAK:n lakimies Jari Hellsten jatkaa hallituksen pakkolakiesityksen ryöpyttämistä sanomalla, että se on vakavassa ristiriidassa perustuslain, EU-oikeuden ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa.

– Ammattiliittojen oikeus työehtosopimusneuvotteluihin ilman ylärajaa on ihmisoikeus.

 

 

Teksti: Tiina Ritala

 

Uusimmat

Suosituimmat