Uutinen - 30.03.2016 klo 13.31

Nollatuntialoitteesta kuuleminen eduskunnassa: "Tämän joukon ääni kuuluu huonosti"

Eduskunnan lisärakennuksessa keskusteltiin keskiviikkona nollatunneista. Kuva: iStockphoto

Eduskunnan lisärakennuksessa keskusteltiin keskiviikkona nollatunneista. Kuva: iStockphoto

Työntekijät ja työnantajat olivat erimielisiä kansalaisaloitteesta nollasopimusten rajoittamiseksi. Työntekijöiden mukaan nollasopimuksiin liittyy väärinkäytöksiä, työnantajien mielestä ei.

Nollatuntisopimusten rajoittamiseksi tehty kansalaisaloite otti jälleen askeleen eteenpäin, kun eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta järjesti aloitteesta julkisen kuulemisen keskiviikkona. Valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Heli Järvinen (vihr) totesi, että nollatuntilaisten ääni kuuluu huonosti esimerkiksi työmarkkinaneuvotteluissa. Yleisönä olleiden kansanedustajien joukossa aloite herätti runsaasti kysymyksiä: liittyykö nollasopimuksiin nyt työntekijöiden hyväksikäyttöä ja missä kaikissa tilanteissa aloite voisi työntekijöitä auttaa?

Aloitteen tekijöitä ja Operaatio Vakiduunia edustanut Mika Kolehmainen muistutti tilaisuudessa, että aloitteen tarkoituksena ei ole kieltää alle 18 tunnin työviikkoja kokonaan, vaan niitä voisi jatkossakin käyttää kun siihen on olemassa työntekijän toiveesta johtuva peruste – esimerkiksi opiskelu tai perhesyy. Kolehmainen muistutti nollasopimusten epävarmuudesta.

– Työtunnit voivat pienimmästäkin syystä laskea nollaan, jolloin työntekijällä voi olla vakituinen työsuhde, mutta ei lainkaan työtunteja, hän päivitteli.

Jos työntekijä sitten irtisanoutuu, työttömyysturvan voi viedä viranomaisten määräämä karenssi, Kolehmainen lisäsi.

PAMin keskusjärjestö SAK otti kantaa aloitteen puolesta. Perusteluna on nollatuntilaisten aseman epävarmuus sekä sopimusten tuoma mahdollisuus kiertää työlainsäädäntöä.

– Työkykyiset ja työhaluiset, nimellisesti työsuhteessa olevat ihmiset joutuvat turvautumaan muun muassa asumis- ja toimeentulotukeen, kun tarjotut tunnit eivät riitä elämiseen. Viime kädessä nollatyösuhteisten työntekijöiden hyväksikäytön kustannukset kaatuvat kuntien ja valtion piikkiin, SAK:n päälakimies Timo Koskinen lisäsi. Hän edusti tilaisuudessa myös muita työntekijöiden keskusjärjestöjä.

Tilastojen mukaan nollatyötä tekee Suomessa 83 000 ihmistä, eli 4 prosenttia palkansaajista, ja yksi yleisimmistä ammattinimikkeistä heidän joukossaan on myyjä. Myös marava-alalla nollatuntilaisia on runsaasti. Enemmistö on naisia, myös nuoret ovat nollatuntilaisten joukossa vahvasti edustettuina. Noin kolmasosa tekee täyttä työviikkoa, mikä herättää kysymyksen, miksi ihmeessä heillä on nollasopimus.

"Työnantajat eivät ole ilkimyksiä"

Työnantajapuolta edustanut Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Katja Leppänen pelkäsi aloitteen toteutumisen heikentävän työllisyyttä. Hän totesi, että siksi työnantajat eivät kannata aloitetta.

– Nyt olisi tärkeintä keskittyä siihen, että työllisyys paranee, ei huonone, hän sanoi.

Leppänen muistutti, että laki jo nyt takaa osa-aikaisille oikeuden lisätunteihin ennen kuin uusia työntekijöitä palkataan. Hänen mielestään nollasopimuksiin ei liity tahallista väärinkäyttöä, paitsi ehkä yksittäisissä tapauksissa.

– Työnantajat eivät ole ilkimyksiä, Leppänen sanoi.

Silti Leppäsen esittelemän Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan vain 8 % yrityksistä tarjoaisi nykyisille nollatuntilaisille pysyvät minimiviikkotunnit, jos ehdotettu aloite tulisi voimaan. Suuri enemmistö siirtäisi työn tehtäväksi esimerkiksi vuokratyönä tai yrittäjäpohjalta, tai lakkauttaisi kyseiset työt kokonaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner sanoi, että nollasopimuslaisten tilannetta pitäisi tutkia ja tarvittaessa ehkä lakejakin muuttaa, jotta työntekijöiden ja työnantajien oikeuksien tasapaino olisi kohdallaan.

– Työlainsäädännän kannalta keskeisin ongelma on se, että pystytäänkö nollasopimuksilla välttämään lainsäädännön vaatimukset, Steiner myönsi.

Hän kuitenkin totesi, että jos aloite hyväksyttäisiin, se johtaisi suurempaankin muutokseen: aloitteessa ehdotetaan myös, että osa-aikatyölle pitäisi aina olla peruste. Hän myös totesi, että osa-aikatyö perustuu usein siihen, että työnantajalla ei ole enempää työtä tarjolla, eikä työn määrä lisäänny sääntelyllä.

Koska kansalaisaloite ylitti selvästi vaaditun 50 000 allekirjoituksen rajan, eduskunnan on käsiteltävä se. Aloitteen muuttuminen laiksi on kuitenkin vähintäänkin epävarmaa, koska eduskunnan enemmistö on hallituksen muodostavilla porvaripuolueilla. Hallitus on tällä vaalikaudella ajanut ennemminkin työntekijöiden suojan heikentämistä esimerkiksi koeaikojen pidennyksellä ja määräaikaisien työsopimusten perusteluvaatimuksen höllentämisellä.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat