Uutinen - 20.04.2016 klo 09.07

Saako työnantaja pyytää palautetta pärstän perusteella?

Kaikenlaiset palautepömpelit ovat tavallisia. Kuvan esimerkki on kuvitteellinen.  Kuvat: iStockphoto. Kuvankäsittely: Janne Hulkkonen

Kaikenlaiset palautepömpelit ovat tavallisia. Kuvan esimerkki on kuvitteellinen. Kuvat: iStockphoto. Kuvankäsittely: Janne Hulkkonen

Työnantajat keksivät kilvan uusia tapoja kerätä asiakaspalautetta – Kekäleessä aiotaan kerätä sitä työntekijöiden kuvien avulla. Tietosuojavaltuutetun mukaan työnantajan on perusteltava, miksi on tarpeen arvioida työntekijöiden luotettavuutta.

Valtakunnallinen vaatekauppaketju Kekäle ilmoitti alkuvuodesta työntekijöilleen, että myymälöihin sijoitetaan asiakaspalautetabletit eli laitteet, joilla asiakkaat voivat antaa palautetta muun muassa saamastaan palvelusta. Työntekijöiden keskuudessa vain ihmeteltiin ideaa, jonka mukaan "palautepömpeliä" varten myyjät kuvautetaan ja asiakkailla on mahdollisuus kohdistaa palautteensa kuvien perusteella suoraan heitä palvelleen myyjän tietoihin.

Osa myyjistä toi palavereissa esille mielipiteensä, jonka mukaan "pärstäkertoimen perusteella" annettavan palautteen keruu tuntuu kummalliselta ja loukkaavaltakin. Luottamusmiehet kysyivät neuvoa PAMista.

PAMin ohjeistus työntekijöille oli, että työnantajan työajalle määräämiin kuvauksiin voi osallistua, mutta oman kuvan käytön asiakaspalautetabletissa voi kieltää.

Kekäle luopui kuvien käytöstä, mutta toimitusjohtaja Joonas Kekäleen mukaan vain toistaiseksi, koska sen ei katsota rikkovan lakeja.

– Perustelemme tämän työntekijöille vain paremmin jatkossa, Kekäle sanoo.

Asiakaspalautteen kerääminen on yleistä, mutta missä rajoissa se on kohtuullista? Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio vastaa Pam-lehdelle, että työnantajan pitää perustella, miksi palautetta on tarpeen kerätä ja miksi työnantajalla on perusteet alkaa arvioida työntekijän luotettavuutta.

– Henkilöstöä koskevan asiakaspalautteen keräämiselle pitää ylipäätään olla selkeät perusteet. Luotettavuuden selvittäminen vaatii tiukemmat kriteerit kuin tavanomainen työ. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilanne, jossa työntekijä on välittömästi taloudellisessa vastuussa työnantajan omaisuudesta tai kun työsuhde vaatii muutoin erityistä luottamusta, Aarnio sanoo.

Palautejärjestelmien käyttöönotosta on neuvoteltava yhteistoimintamenettelyissä työntekijöiden edustajien kanssa. Kuvien käyttäminen sinänsä ei ole lähtökohtaisesti lainvastaista, mutta niiden tarpeellisuus tulee perustella.

Tietosuojalait suojaavat nimenomaan tunnistettavaa ihmistä koskevia tietoja. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä kertoo tarkemmin, miten ja millaisia henkilötietoja työntekijöistä voidaan kerätä.

Lisää aiheesta Pam-lehdessä 5/2016, joka ilmestyy 22.4.

 

 

Teksti: Sini Saaritsa

 

Uusimmat

Suosituimmat