Uutinen - 04.04.2016 klo 17.22

Työtaistelujen määrä Suomessa on romahtanut

SAK:n erikoistutkijan laskelmien mukaan suomalaiset ovat lakkoilleet varsin vähän. Kuva: iStockphoto

SAK:n erikoistutkijan laskelmien mukaan suomalaiset ovat lakkoilleet varsin vähän. Kuva: iStockphoto

SAK:n Tapio Bergholmin mukaan tukilakkouhka voi edistää työrauhaa. Hän ihmettelee työnantajapuolen hatusta vedettyjä lakkolukuja.

Työtaistelujen määrä Suomessa on romahtanut 1980-luvun lopun jälkeen, mutta Elinkeinoelämän keskusliitto vaatii työrauhajärjestelmän uudistamista. Järjestön mielestä jo tukilakkojen uhka osoittaa, että työrauhaa koskeva lainsäädäntö on vanhentunut.

SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm ihmettelee työnantajapuolen valitusta.

– Viime vuonna Suomessa oli kaksi laillista työtaistelua eli Posti- ja logistiikka-alan unionin työtaistelu ja kaikkien palkansaajien yhteinen mielenosoituspäivä. Tukilakkoja ei minun tietojeni mukaan ollut viime vuonna lainkaan, Bergholm sanoo.

– Tukilakkouhkia kyllä oli, mutta ne eivät lauenneet. Tukilakkouhkilla on itse asiassa ollut työrauhaa edistävä merkitys, koska ne ovat edistäneet sovun syntyä.

Bergholm ihmettelee työnantajan pyörittämää vanhaa levyä, jonka mukaan Suomessa on alituiseen lakkoja.

– Vaaditaan lisää rangaistuksia ja kuria Suomen työmarkkinoille, vaikka työrauha on Suomessa ollut poikkeuksellisen pitkään historiallisen hyvä.

Bergholmin mukaan työnantajat käyttävät propagandassaan tietoisesti prosenttilukuja, jotka hämärtävät "ison kuvan".

– Suomessa työtaistelut ovat vuosia olleet niin harvinaisia, että lakkoperinne ja lakko-osaaminen ovat katoamassa, hän sanoo.

– Työnantajapuolella lakkopropagandan osaaminen sen sijaan on huipputasolla. He haluavat kovemmat sanktiot työrauhavelvoitteen aikana aikaisista lakoista ja rajoittaa muitakin työtaistelutoimia, Bergholm ihmettelee.

Bergholm suhteuttaa EK:n luoman kuvan lakkoherkästä Suomesta.

– Keskikokoiset suomalaiskaupungit, joissa on 2000-3000 palkollista, menettävät sairauspoissaoloissa suuri piirtein saman verran työpäiviä vuodessa kuin viime vuosina on menetetty työtaisteluissa koko maassa.

Bergholmin mukaan työnantajien tiedotuksessa käytetään hatusta vedettyjä lukuja.

– EK esimerkiksi väitti omassa propagandassaan, että viime syyskuun laillinen mielenosoituspäivä olisi aiheuttanut 80 miljoonana euron tappion. Aiemmin syksyllä he ilmoittivat, että päivä aiheuttaisi sadan miljoonan euron tappion. Tällä vauhdilla tappio on parin vuoden kuluttua enää 40 miljoonaa tai ehkä vielä vähemmän.

 

 

Teksti: UP/Mika Peltonen

 

Uusimmat

Suosituimmat