Lehdistötiedotteet - 13.06.2016 klo 09.19

PAM: Karenssikäytännöt inhimillisiksi

Työnhakijan arki ja työn vastaanottaminen ei aina ole mutkatonta ja mutkia on tuonut lisää, kun työtarjouksia kaiken tyyppisiin työsuhteisiin on lisätty. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta työnhakijoiden vaikeudet ovat lisääntyneet. Suunnitellut työn vastaanottamisvelvoitteiden tiukentamiset kiristävät tilannetta entisestään.

PAMin tutkimuspäällikkö Antti Veirto on huolissaan siitä, että työttömät voivat saada karensseja hyvin kohtuuttomien työn teettämisen ehtojen seurauksena. Tällaisia tilanteita syntyy sekä työnhakijoille tarjottavien töiden osalta että työpaikasta lähtemisen tilanteista.  

– Jos työstä eroaa ilman lainsäädännössä määriteltyä pätevää syytä, saa karenssin 90 päiväksi.  Karenssin ajalta ei makseta työttömyysturvaa. Käytännössä ongelmia syntyy esimerkiksi kun työntekijä joutuu työpaikassaan vaikeisiin ristiriitoihin tai työnantaja laiminlyö palkanmaksun. Näissä tilanteissa työntekijä on usein heikoilla ja hänellä ei ole voimia riitauttaa asiaa oikeusasteisiin. Tällöin katsotaan, ettei pätevää syytä irtisanoutumiseen ole ja karenssi tulee, Veirto kertoo.

Maan hallituksen työllisyyspaketissa linjataan, että työn vastaanottovelvoitteita kiristetään niin sanottujen kannustinloukkojen purkamiseksi. Veirto näkee, että työn vastaanottamisvelvollisuutta korostettaessa ei huomioida tarpeeksi työsuhteiden laatua, sen tarjoamaa toimeentuloa ja ihmisen elämäntilannetta esimerkiksi lapsenhoidon järjestämiseksi. Jo nyt työnhakijoille asetetut ehdot ovat tiukat.

– Jos kieltäydyt työstä, joka on niin kutsuttu 0-tuntisopimus, saattaa sinulle tulla peräti 60 päivän karenssi. Joillain alueilla runsaasti avoinna olevista puhelinmyyntityön työpaikoista jopa 60 prosenttia on provisiopalkkaista työtä. Palkka muodostuu siis myynnin mukaan.  Vaikka provisiopalkka jäisi hyvin pieneksi ja irtisanoutuu, voi saada karenssin. Syynä voi olla, ettet yrittänyt tehdä työtä riittävän pitkään tai toisaalta olit tehnyt sitä liian pitkään, jolloin osoitit tyytyneesi elämään kelvottomalla palkalla, Veirto toteaa.

Jatkossa työttömällä työnhakijalla ei olisi myöskään oikeutta kieltäytyä kokoaikatyöstä, vaikka työn palkka olisi alhaisempi kuin työttömän työttömyysturvan taso.  Kokoaikatyöhön ei myöskään saa soviteltua päivärahaa, joka tekee tästä tilanteesta entistä vaikeamman.

– Työelämä on muuttunut paljon. Samoin työttömyysturvalainsäädäntöä on muutettu jatkuvasti. Karenssikäytäntöihin pitää niiden kiristyessä tehdä tarkemmat ohjeistukset niin, että kohtuuttomuudet saadaan kitkettyä ja ratkaisuihin inhimillisyyttä, Veirto linjaa.

 

Lisätiedot:
Antti Veirto
tutkimuspäällikkö, PAM
p. 050 465 7501