Artikkeli - 11.11.2016 klo 10.06

Pääkirjoitus: Sanojen takana

Siis tää kiky! Ohjaaja-käsikirjoittaja Tove Idströmin naama vääntyi inhosta, kun tuo pieni sana tipahti hänen suustaan toimittajille suunnatulla luennolla viime keväänä.

Yhteiskunnan ja työelämän ilmiöitä seuraava on saanut tottua etäännyttäviin lyhenteisiin, jos kokonaiset sanatkaan eivät aina innoita. Vaikeat tai väännellyt termit lähinnä ärsyttävät. Ne jättävät kansalaisen ja työntekijän yksin miettimään, että mitähän tämä kaikki tarkoittaa.

Sanoilla kun on aika paljon ihan selvää merkitystä, joka olisi hyvä ymmärtää. Niinkuin marava-alojen (= matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut) JP-päivillä (= juhla- ja pyhäpäivälyhennys), jotka kikyn (= kilpailukykysopimus) myötä jäävät pois. Tästä kerrotaan ihan selvällä suomella sivulla 26.

Kolumnisti Heli Laaksonen survaisee kolumnissaan lapionsa sanojen ytimeen ja muistuttaa, että sanoilla on tarkoitus, nimillä merkitys ja arvo: ”piretä ne painavin”. Kikyt ja sotet ovat painavia asioita, mutta terminikkareiden kannattaisi ajatella sitä ihmistä, joka jää sanan ja todellisuuden väliin, niin kuin katsoja maalauksen ja maalarin.

Kirjoittanut: Sini Saaritsa, vt. päätoimittaja

Uusimmat

Suosituimmat