Artikkeli - 27.01.2017 klo 07.46

Katri Blomster: Keitä ne on ne antisankarit?

Moni kokee helpommaksi rahoittaa nallen antamista orpolapselle kuin vaikkapa ihmisoikeuskoulutusta.

Muistatko vielä Syyrian lelusalakuljettajan? Media hurmaantui miehestä, joka ryömi piikkilankojen alta sodan runtelemaan Aleppoon ilahduttamaan lapsia. Rami Adham sai laajan kansainvälisen huomion ja paljon tukea Jenni Haukiota myöten. Lopulta selvisi, etteivät orpokodeille kerätyt rahat löytäneetkään perille, ja että miehen hurjat selviytymistarinat olivat osin tekaistuja.

Aiheesta virinnyt keskustelu osoittaa, miten vaarallista on hyödyntää ihmisten halua tehdä hyvää. Ihan kuin ojentaisi auttavan kätensä ja siihen oksennettaisiin pitsabuffet. Ei sinänsä tarvitse ihmetellä, miksi Adham ui suoraan kansan sydämiin. Suomensyyrialainen perheenisä pääsi sinne, mistä monet avustusjärjestöt joutuivat pommitusten takia vetäytymään. Lisäksi Adhamin tavoite oli pieni, mutta konkreettinen. Moni kokee helpommaksi rahoittaa nallen antamista orpolapselle kuin vaikkapa ihmisoikeuskoulutusta.

Adhamin tapaus on silti paraatiesimerkki siitä, mihin ongelmiin törmätään, kun ”rahat menevät leikkaamattomina perille”. Avustusjärjestöjen valvontajärjestelmät maksavat, mutta ne tekevät huijaamisesta paljon vaikeampaa. Eipä silti, epätodennäköisiä sankareita ja antisankareita on aina rakastettu varauksetta. Pelkästään Trumpin vaalivoitto kertoo, miten monille äänestäjille erilainen oli yhtä kuin parempi.

Kenties vinksahtanein esimerkki tulee Filippiineiltä. Kansa toivoi loppua huumerikollisuudelle, ja vastavalittu presidentti Duterte on vastannut huutoon tapattamalla yli 6 000 ihmistä, joista suurin osa on köyhiä sivullisia. Itseään Hitleriin verrannut Duterte saa Trumpin näyttämään lähinnä halinallelta.

Onneksi on todellisia sankareita, vaikkei heistä juuri kuule. Vai kuinka vahva henkilöbrändi on suomalaisdiplomaatti Tapani Brotheruksella, joka vastoin Suomen linjaa pelasti satojen ihmisten hengen Chilen vallankaappauksessa? Taisi hän kerran saada Tammisaari-mitalin. Ehkä Brotheruksen esimerkki osoittaa, että joskus – vaan ei aina – tarkoitus pyhittää keinot.

Kirjoittanut: Katri Blomster, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin viestinnän suunnittelija

Uusimmat

Suosituimmat