Uutinen - 16.02.2017 klo 15.25

Työaikalaki muuttuu, sunnuntaityön korvaus ei häviä

Työaikalaki on säädetty työntekijän suojaksi. Nyt noin 20 vuotta vanhaa lakia päivitetään. Kuva: iStockphoto

Työaikalaki on säädetty työntekijän suojaksi. Nyt noin 20 vuotta vanhaa lakia päivitetään. Kuva: iStockphoto

Työaikalaki uudistuu. Julkisuuteen noussut ehdotus sunnuntaityökorvausten poistamisesta ei kuulu lakiuudistusta tekevän työryhmän asialistalle.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) viime kesänä asettama työryhmä päivittää työaikalakia nykypäivän tarpeisiin. Nyt voimassa oleva työaikalaki on peräisin vuodelta 1996, ja sen esiäiti 1940-luvulta.
Lakiuudistus perustuu hallitusohjelman kirjaukseen. Työryhmän pitäisi saada esitys pois käsistään kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Ennen kuin työryhmän esitys muuttuu arkipäiväksi työpaikoilla, ollaan pitkällä vuodessa 2018. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös vuosilomalain uudistaminen. Vuosilomalaista pitäisi syntyä esitys vuoden 2018 puoliväliin mennessä.

Sunnuntaityökorvausten poistaminen ei ole ollut lakia valmistelevan työryhmän asialistalla. Aihe on ollut viime päivinä julkisuudessa, jonne sitä on nostanut muun muassa ravintolayrittäjä Hans Välimäki. Hän on julistanut sunnuntailisien olevan menneeseen aikaan kuuluva jäänne. Palvelualojen osa-aikaisille sunnuntaityökorvaukset ovat kuitenkin vahva houkutin ottaa ylipäätään vastaan sunnuntaivuoroja. Työlainsäädännön valmistelusta vastaava hallitusneuvos Tarja Kröger sanoo, että aihe ei ole ollut ainakaan toistaiseksi edes keskustelussa työryhmän kokouksissa.

Työterveyslaitos järjesti torstaina tilaisuuden, jossa TEM:n Kröger esitteli lakihanketta ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä työterveyteen liittyviä tutkimustuloksia, jotka vaikuttavat lainsäädäntötyöhön. Krögerin mukaan työaikalaissa on paljon päivityksen tarvetta.
– On irtauduttu paljon työpaikoilta sen jälkeen, kun laki säädettiin, hän sanoi tarkoittaen muun muassa etätyön reipasta lisääntymistä. Työryhmä joutuu ottamaan kantaa siihen, mikä on työajan ja vapaa-ajan ero tänä päivänä, ja kuinka varallaolo määritellään.
Muut päivitystarpeet liittyvät esimerkiksi työsuhteiden moninaistumiseen – ei tehdä enää säännöllistä, kokoaikaista työtä – ja kansainväliseen sääntelyyn.

Paikallinen sopiminen on hiipinyt myös TEM:n työryhmän kokousten asialistoille. Kröger luonnehti torstain tilaisuudessa, että laissa pitää pysyä riittävän yleisellä tasolla, antaa vain reunaehdot, jotta työehtosopimuksia neuvoteltaessa voidaan sopia alakohtaisten tarpeiden mukaan.
Se, kuinka paljon pitäisi antaa mahdollisuuksia sopia sitäkin alemmalla tasolla eli työnantajan ja työntekijän välillä, on Krögerin sanoin ”kova kysymys”. Ilman reunaehtoja hän ei lähtisi valtuuksia jakelemaan. Esimerkkejä siitä, miten työaikoja voidaan paikallistasolla soveltaa, ovat erilaiset liukuvan työajan muodot ja työaikapankit.
– Mutta työajan valvonnasta ja siihen liittyvistä kirjanpidosta ei ole syytä luopua, Kröger sanoi.

Työaikalain uudistusta valmisteleva työryhmä ei tee esityksiä nollatyön rajoittamiseksi. Nollatyölle ollaan hakemassa yleisiä pelisääntöjä, ja niiden on oltava Krögerin mukaan ”kohtuulliset”. Nollatyötä pohtii erillinen työryhmä, ja vielä tänä keväänä valmistunee mietintö nollatyöstä jätetystä kansalaisaloitteesta. Kröger arvioi, että työsopimuslakiin tultaneen tekemään nollatyötä koskevia muutoksia – mutta työaikalain uudistustyössä ei sinänsä puututa tähän.

 

 

Teksti: Tiina Ritala

 

Uusimmat

Suosituimmat