Artikkeli - 31.03.2017 klo 07.30

Katri Blomster: Näkymättömät naiset kysyvät

Katri Blomster

Sillä vaikka paita revittäisiin päältä, tietoa ei voi viedä pois.

Jos tiskaa, siivoaa ja hoitaa lapsia aamusta iltaan, pitäisikö siitä saada palkkaa? Tämä on oleellinen kysymys, jos sattuu olemaan yksi maailman miljoonista kotiapulaisista.

Yhä useampaan kotiin palkataan piikoja, joille annetaan asuinsija, ruoka ja pieni palkka. He ovat kuin au-paireja ilman ihmisoikeuksia tai ikärajaa. Heistä ei kukaan kuule.

Tarkkaa tietoa kotiapulaisten määrästä ei ole, mutta Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvio pyörii 67 miljoonassa. Piian kammarista löytävät itsensä monet kouluttamattomat nuoret naiset niin Mosambikissa kuin Kolumbiassa – jopa Pohjoismaissa. Koska monet isännät pitävät itseään hyväntekijöinä eivätkä työnantajina, palkat ovat pieniä kuin pannulaput.

Jos perheen isäntä koskettelee, saako häntä kieltää? Oikea vastaus on kyllä, mutta moni ei silti uskalla. Kotiapulaisten kokemasta seksuaalisesta ahdistelusta ei puhuta, koska he pelkäävät menettävänsä työpaikkansa. Myös väkivallasta vaietaan. Human Rights Watch -järjestö raportoi piioista, joita rangaistiin lyömällä, potkimalla, pitämällä nälässä tai heittämällä heidän päälleen kiehuvaa vettä.

Jos saa lapsen, saako jäädä työhön? Mikäli työnantaja sallii. Monet piiat joutuvat lähettämään lapsensa sukulaisten tai ystävien hoiteisiin. Työsuhde saattaa päättyä jo raskauteen. Kotiapulaisena työskentelevän äidin tehtäväksi jää valita, onko tärkeämpää saada asua lapsen kanssa vai elättää hänet työllään.

Muuttuuko mikään? Pikkuhiljaa. Esimerkiksi Kolumbiassa laki tunnistaa nyt kotiapulaiset ammattiryhmäksi, ja heillä on oikeus 8-tuntisiin työpäiviin. Mosambikissa piiat ovat taistelleet oikeuden sosiaaliturvaan. Paikallisten ammattiliittojen aktiivit vastaavat yllä esitettyihin kysymyksiin, kun he kiertävät puhumassa asioista, joista naiset ovat vuosikausia vaienneet. Lait eivät heti pure lyönteihin, ja siksi todellinen muutos lähtee siitä, että kotiapulaiset ymmärtävät oikeutensa.

Sillä vaikka paita revittäisiin päältä, tietoa ei voi viedä pois.

Kirjoittanut: Katri Blomster, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin viestinnän suunnittelija

Suosituimmat