Uutinen - 11.10.2017 klo 10.46
Työturvallisuus

Konttien avaus ja pakettien purku tarkan pelin paikkoja

Konttien avaus ja pakettien purku tarkan pelin paikkoja

Tutkimushankkeessa kävi selväksi, että on vaikea tunnistaa ne kontit, joiden ilmassa on haitallisia määriä kemikaaleja. Kuva: GettyImages

Tiedon kemikaaliriskeistä pitäisi kulkea nykyistä paremmin kaupan tuontitavaroiden logistiikkaketjussa.

Vuonna 2016 Suomeen saapui kaikkiaan noin 250 000 konttia, näistä Helsinkiin n. 105 000 konttia. Kaupan konttituonti keskittyy pääosin Helsinkiin.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että konttien ilmatilassa voi olla haitallisia kemikaaleja, joskus jopa ihmisille haitallisia pitoisuuksia. Tavara ehtii kulkea monta mutkaa ja sitä ehtii käsitellä monta työntekijää ennen kuin se on asiakkaan kädessä kaupassa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT tutki keväällä 2016 käynnistyneessä hankkeessa, miten kemikaalipitoisuudet kuljetusketjun eri osissa kehittyvät. VTT tutki 14 Helsinkiin tullutta konttia. Ne sisälsivät tekstiilejä, kenkiä, elektroniikkaa, muovi-/kumituotteita ja muuta tavaraa. Kahdessa niistä havaittiin merkittäviä pitoisuuksia haitallisia aineita.

Tutkijaryhmä muistuttaa, että otoksen perusteella ei voi arvioida, kuinka usein konteissa esiintyy haitallisessa määrin vaarallisia aineita.

Haitallisia pitoisuuksia sisältävissä konteista toisessa oli metanolia ja toisessa ammoniakkia. Molemmissa tapauksissa kaasupitoisuudet kuitenkin pienenivät tuote-erän edetessä.

Kemikaalialtistuksen riski on suurin, kun kontteja puretaan ja pakkauksia avataan. Tämä tapahtuu logistiikkakeskuksissa, joissa on muutenkin eniten työvaiheita, joissa altistuminen on mahdollista. Kaupoissa altistuminen on mahdollista erityisesti kuljetuspakkausten tyhjennysten ja tuotteiden esillepanon aikana.

Tutkimuksessa työntekijöiden hengittämässä ilmassa pitoisuudet olivat niin pieniä, että merkittävien haittavaikutusten ilmaantuminen on epätodennäköistä. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi raskaana olevilla turvalliseksi pidetyt rajat ovat muita alhaisempia.

”Vaikka merkittäviä altistumisia ei ilmennyt, on altistuminen pidettävä niin pienenä kuin mahdollista. Siksi ilmanvaihdon tehokkuuden ja esimerkiksi työpisteen korkeuden merkitys korostuu”, PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä muistuttaa. Hän oli mukana myös tutkimushankkeen ohjausryhmässä.

Hankkeessa kävi myös selväksi, että kemikaaliriskiä sisältävien konttien tunnistaminen on vaikeaa. Siksi niiden mittaamiseen olisi oltava riittävät menetelmät.

”Olisi tärkeää, että tieto kaasupitoisuuksista välittyisi logistiikkaketjussa seuraavalle, jotta mahdollisiin vaaran paikkoihin osattaisiin varautua esimerkiksi suojaimilla ja tilan tuuletuksella”, Kähärä toteaa.

Tutkimus toteutettiin VTT:n, Työsuojelurahaston, PAMin ja muiden kaupan alan toimijoiden rahoituksella.

Lisää tutkimuksesta VTT:n blogissa.

Kirjoittanut: Auli Kivenmaa

Uusimmat

Suosituimmat