Artikkeli - 23.10.2017 klo 14.00
Osa-aikainen työ

Vuosien osa-aikaisuuden jälkeen: Täysi työpäivä!

Rafael Fajardo Suarez ja Timo Tiikkaja tuntevat toisensa Fazer Food Servicesin keittiöstä jo muutaman vuoden takaa. Kuva: Aake Roininen

Rafael Fajardo Suarez ja Timo Tiikkaja tuntevat toisensa Fazer Food Servicesin keittiöstä jo muutaman vuoden takaa. Kuva: Aake Roininen

Osa-aikaisuuden muuttuminen kokoaikaiseksi työksi on onnistumisen iloa niin työntekijä Rafael Fajardo Suarezille kuin pääluottamusmies Timo Tiikkajallekin. ”Välillä osa-aikaisten työsopimusten tarkastelu voi jäädä kilpailutuksen jalkoihin”, Tiikkaja sanoo.

Despacito! Kuopiolainen Rafael Fajardo Suarez lauleskelee kesän suosittua lattarihittiä, kuten hän tapaa usein töissäkin hyräillä Canthian keittiössä astiahuoltajana.

Fazer Food Servicesillä työtä tekevä Fajardo Suarez onkin nyt erittäin iloinen ja tyytyväinen. Lokakuun alusta hänen pestinsä muutettiin kokoaikaiseksi.

Paljon töitä aina paiskineelle miehelle tuntitarkastelut menivät laulun sanojen mukaan aluksi vähän despacito, hissukseen, sillä hän on ollut työpaikassa jo vuodesta 2005. Mutta kun asiat loppukesästä lähtivät rullaamaan, uusi sopimus syntyi nopeasti.


Itä- ja Keski-Suomen pääluottamusmies Timo Tiikkaja kertoo, että elo–syyskuussa Fazer Food Servicesin Kuopion toimipaikoilla tuli sopiva aika tarkastella osa-aikaisten työsopimuksia.

Iso kilpailutus Itä-Suomen yliopistosta oli ratkennut yrityksen hyväksi. Takana oli myös onnistunut organisaatiouudistus, joka toi esimiehet eli ravintolapäälliköt taas lähemmäksi työntekijöitä kulloisillekin toimipaikoille.

”Tämä ala elää jatkuvasti, ja välillä osa-aikaisten työsopimusten tarkastelu voi jäädä kilpailutuksen jalkoihin. Nyt Kuopiossa kävimme läpi yli puolenkymmentä työntekijää. Kahdesta tuli saman tien kuukausipalkkainen, ja muillakin tunteja saatiin nostettua ylöspäin”, Tiikkaja sanoo.


Työehtosopimuksen mukaan osa-aikaisten tunteja tarkastellaan kerran vuodessa. Välitarkastuksiin ei mikään laki pakota, mutta kun kesällä Tiikkaja otti omalla toimialueellaan sen tarpeellisuuden esille asiakkuusjohtajan kanssa, asia päätettiin hoitaa kuntoon.

”Siinä yhteydessä Rafael itsekin kysyi, riittäisivätkö hänen tunnit kokoaikaisuuteen. Selvisi, että totta kai riittävät”, Tiikkaja kertoo.

Hänen mukaansa Rafaelin osalta korjausliikkeen olisi varmasti voinut tehdä aikaisemminkin. Yrityksessä välillä käytössä ollut ryhmäravintolaorganisaatio kuitenkin aiheutti sen, että esimies saattoi olla toimipaikasta jopa yli sadan kilometrin päässä, ja tilannepäivitykset siitä selkeästi toisinaan kärsivät.

”Nyt olemme tavallaan palanneet menneeseen. Pääsääntöisesti joka toimipaikassa on ravintolapäällikkö. Yhteistyö esimiesten kanssa on parantunut huimasti.”


Tiikkaja kertoo, että Fazer Food Servicesillä kokoaikaisten työntekijöiden osuus on 85 prosenttia, mikä on alan keskivertoa parempi lukema.

”Yrityksellä on henkilöstöravintoloita ja siksi luonnollisesti kokoaikatyötä enemmän tarjolla kuin esimerkiksi iltaravintoloissa”, Tiikkaja toteaa.

Hän lisää, että kokoaikatyön tarjoaminen on selkeästi myös kilpailuvaltti.

”Se lisää työtyytyväisyyttä.”

Samaa mieltä on Fajardo Suarez.

”Kokoaikaisuus on tärkeää, se lisää motivaatiota”, sanoo rauhalliseksi ja avoimeksi itseään luonnehtiva mies.

Kokoaikaisuuden saaminen on hänen mielestään osoitus siitä, että työnantaja arvostaa hänen panostaan ja asennettaan. Samalla kun tunnit vakiintuivat, palkka nousi kuukausitasolla pari kolme sataa euroa.

”Sillä rahalla maksan laskuja”, Fajardo Suarez toteaa hymyillen.

Kanarialla syntynyt Fajardo Suarez muutti Suomeen viitisentoista vuotta sitten, ja jo synnyinmaassaan hän teki töitä tarjoilijana.

”Täällä Canthiassa olen keittiössä ja salilla: tiskaan, lisään ruokia buffetiin – teen mitä kulloinkin tarvitaan ja halutaan.”


Tiikkaja edustaa toimialueellaan 500:aa pamilaista. Fazer Food Servicesillä hän teki aiemmin työtä kokkina ja tuntee Fajardo Suarezinkin keittiöajoilta.

Tätä nykyä työ koostuu puoliksi pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun luottamustoimista. Kuopiossa pöydän ääressä Tiikkaja on vain päivän pari viikossa, muuten hän kiertää yrityksen pisteissä tapaamassa työntekijöitä.

”Ensimmäiset kysymykseni ovat, kuulutko PAMiin, minkälainen työsopimus sinulla on ja onko tuntejasi tarkistettu.”

Tiikkaja kiittelee työnantajan suhtautumista luottamusmiehiin. Hän voi vapaasti kiertää toimipaikoilla.

”Menen työpaikoille hyvin paljon ilmoittamatta, koska haluan nähdä todellisen tilanteen. Matkasuunnitelmia ei tarvitse esitellä, eli meidän talossamme ovat pelivälineetkunnossa. Kauhulla joskus kuuntelenkin kollegoja, jotka kertovat omien työnantajiensa epäluuloista ja kuulusteluista – joissakin paikoissa väännetään ihan perusasioista.”

”Meillä toisinaan työnantajakin ehdottaa, voinko olla tietyssä paikassa päivän ja kuulostella missä mennään.”

Tiikkajan mielestä työntekijät voisivat vieläkin aktiivisemmin ottaa yhteyttä luottamusmieheen.

”Koskaan ei voi liikaa korostaa myöskään sitä, että työntekijän täytyy itsekin huolehtia työsuhteestaan ja työtunneistaan. Luottamusmies ei ehdi kolmen viikon työvuorolistoja joka työpaikalla tarkistaa, ja tilanteet elävät, joten työntekijän pitää kantaa vastuusta omista tunneistaan. Herranpelko pitää unohtaa ja reilusti vaatia itselle kuuluvat tunnit.”


Liittojen neuvottelukierrokselta Tiikkaja kertoo työntekijöiden odottavan palkankorotuksia.

”Mara-alan palkkoihin tarvitaan reilu euromääräinen korotus. Meidän alallamme palkat ovat niin pienet, että jokin puolentoista prosentin korotus olisi kuin linnunkakka Kallavedessä.”

Tiikkajan mukaan toiveina on myös lauantaiden poisto lomalaskennasta, mikä toisi yhden viikon lisää lomaa.

”Työ on raskasta ja kuluttavaa, toipumisaikaa tarvitaan.”

Lisäksi tarpeeksi kauan yrityksissä olleiden pitäisi Tiikkajan mukaan päästä automaattisesti kokoaikaisiksi.

”Myös lisätuntien tarjoaminen työpaikassa jo oleville osa-aikaisille pitäisi olla esimiesten selkäytimessä.”

 

 

Teksti: Riitta Ryynänen

 

Uusimmat

Suosituimmat