Artikkeli - 19.12.2017 klo 10.00
Osa-aikatyö

Kajaanin Lidlissä lisätyötunteja jaetaan vaikkapa huikkaamalla, että tuletko iltapaistoon

Ossi Huohvanainen olisi mieluiten kokoaikainen myyjä, Anna Kauppinen ei halua enempää työtunteja. Kuva: Antti J. Leinonen

Ossi Huohvanainen olisi mieluiten kokoaikainen myyjä, Anna Kauppinen ei halua enempää työtunteja. Kuva: Antti J. Leinonen

Työntekijä merkitsee nimensä listaan, jos haluaa nostaa sopimustuntien määrää. Mutta miksi kokoaikatyötä haluavan Ossi Huohvanaisen nimeä ei ole listalla?

”Terve”. Piip. ”Terve”. Piip. Kassatyöntekijä Ossi Huohvanainen rahastaa seisten ja ripeästi, ja kassakone piipittää tasaiseen tahtiin Kajaanin Lidlissä. Terve-sana tuntuu sopivan hyvin tälle 25-vuotiaalle nuorelle miehelle, jolla on leveä hymy ja joka selvästi pitää työstään ja työpaikastaan.

PAM kysyi Facebookissa osa-aikaisilta kokemuksia lisätyötuntien jakamisesta työpaikoilla, mahdollisuuksista nostaa sopimustunteja ja siitä, miten tästä kaikesta käydään keskustelua. Työtunteja kyllä saa, mutta ei sopimukseen, oli keskeinen löydös. Huohvanainen vastasi kyselyyn toisin: Sopimustunteja on nostettu. Kyllä niistä keskustellaan tarvittaessa uudelleen ja se on helppoa.

Oli lähdettävä Kajaanin selvittämään, miten homma toimii.

Myymälän käytävät ovat niin pitkät, että takaseinän tuotteita ei näe. Ossi Huohvanainen kertoo hedelmäosastolla, että osa-aikainen saa lisää tunteja - myös soppariin - jos vain haluaa. Myymälässä aloittaessaan Huohvanaisella oli 25 tunnin sopimus, nyt 30 tunnin. Se on itsekseen asuvan, opintonsa päättäneen miehen mielestä kutakuinkin sopivasti, mutta mieluiten hän olisi kokoaikainen, jonka työsopimukseen olisi kirjattu 38 työtuntia viikossa.

Osa-aikaisten tunneista puhutaan Kajaanin Lidlissä avoimesti. Kahvihuoneen ilmoitustaulun lomakkeeseen voi kirjoittaa nimensä, jos haluaa lisää tunteja sopimukseensa.

”Tai voi suoraan puhua myymäläpäällikön kanssa”, Huohvanainen sanoo.

Siniruutuiseen toivevihkoon saa kirjoittaa toiveet tulevan kolmiviikkoisjakson vuoroista. Huohvanainen pyysi ja sai joulukuussa lauantai-illat vapaaksi ja pääsee siis rentoutumaan joulukiireistä taloyhtiön saunavuoroon.

Huohvanaisen hymy ei vain välähdä kasvoilla, vaan viipyy pitkään. Hän kertoo, että vuorolistan ohi tarjolle tulevia töitä jaetaan puhelimitse, tekstiviestillä, applikaatiolla tai huikkaamalla, että tuletko iltapaistoon.

”Se, joka ehtii ensin, saa työn. Töitä jaetaan tasapuolisesti.”

Huohvanainen pitää tärkeänä, että työnantajan ja työntekijöiden välillä on hyvä keskusteluyhteys. Ja heillä on. Huohvanainen puhuu pitkään siitä, että työpaikka on ihmisiä huomioiva ja dynaaminen. Myymäläpäällikölle on helppo jutella.

”Meillä jokaisen työtä kunnioitetaan”, mies tähdentää pariin otteeseen.

Tummatukkaisen nuoren naisen korvilla on kuulokkeet. Huohvanaisen kanssa samassa vuorossa oleva myyjä Anna Kauppinen siinä viikkaa vaatteita tehdäkseen tilaa uudelle kuormalle.

”Sanat vaihdetaan lennossa, jos on kiire”, hän kuvaa työkavereiden yhteydenpitoa. Omalla aktiivisuudella on hänen mukaansa merkitystä työtuntien saannissa.
”Aloitin täällä toukokuussa 20-tuntisella sopimuksella. Laitoin nimen työtuntilomakkeeseen, ja nyt sopparissa on 25 tuntia.”

Siis hetkinen, näistähän juuri Facebook-kyselyssä äkistiin! Eikö 25 tuntia viikossa ole vähän?

”Minä olen saanut ne tunnit mitkä olen halunnut”, 25-vuotias yksivuotiaan tyttären äiti tokaisee.

Kauppisen opinnot ovat nyt katkolla. Mies tekee vuorotyötä vartiointialalla, ja vanhempien töiden yhdistelmä takaa sujuvan lapsenhoidon.

”28 tunnin hujakoilla”, hän kuvaa toteutuneita tunteja.

Kauppinen tekee tyypillisesti töitä neljänä päivänä viikossa, yleensä seitsemän tunnin pituisina työvuoroina. 

Puoli seitsemän maissa illalla Huohvanainen sujauttelee huippuvauhdilla lihapullapaketteja alahyllylle. Hän eittämättä tuo mieleen ikiliikkujan, jollaiseksi työkaveritkin häntä kuvaavat. Tutkinto on tieto- ja viestintätekniikan alalta. Hän kuuluu uusien kännykköiden testaajiin.

”Se 5G rupeaa tulemaan”, hän ennustaa hyllyä täyttäessään.

Tauko on vielä pitämättä. Vuoro päättyy klo 21:30.

”Yleensä se 10 minsaa menee lasillisella vettä tai omenalla, ei siinä kahvia ehdi keitellä.”

Harrastuksiin kuuluu konsoli- ja tietokonepelaaminen, mutta myös pyöräily. Ehkäpä tämä tavallista valoisampi tehopakkaus nähdään myöhemmin it-alan töissä, vaikka hän nyt viihtyykin Lidlissä.

Viikottain Kajaanin myymälässä poikkeava aluepäällikkö Antti Metsola kertoo, että 23 työntekijästä 18 on osa-aikaisia. Opiskelijoita on viisi. Täytyykin kysyä, miksi tuntitoiveiden lomake ammotti tyhjänä, ilman ainoatakaan nimeä. Eikö tunteja uskalleta pyytää?

Metsola naurahtaa. Hänkin on pannut merkille, että juuri nyt ei nimiä ole listalla. Kesän lomakkeessa oli viisi nimeä ja kaikkien halukkaiden sopimustunteja pystyttiin nostamaan.

”Veikkaan, että meillä on siksi nyt tyytyväisiä ihmisiä.”

"Automaattisesti tunteja ei nosteta, jos nimi on listassa, vaan katsotaan ajan kanssa."

"Haluamme luoda ilmapiirin, jossa työntekijät uskaltavat ottaa tuntitoiveensa puheeksi.”

Lisäksi kunkin myymälän esimiestiimi tarjoaa aktiivisesti tunteja osa-aikaisille.

Uudet työntekijät tulevat yleensä 20 tunnin sopimuksella töihin. Pyrkimys on kuitenkin nostaa tuntisopimusta, jos työntekijällä on halua tehdä enemmän alun koulutusten jälkeen. Liian pieni sopimustuntimäärää ei välttämättä motivoi työtekijää.

Miksi Ossi Huohvanaisenkaan nimeä ei ollut listalla, vaikka hän halusi kokoaikatyötä? Huohvanainen vastaa, että myyjän tehtävässä on turha toivoa kokoaikatyötä,  vaan kokoaikatyö on varattu esimiestöihin. 

”En ole koskaan törmännyt Lidlissä kokoaikaisiin myyjiin”, hän sanoo.

PAMin Facebook-kyselyjä voit lukea täältä ja täältä.

Jatkuvat lisätyöt nostavat sopimustunteja

Kaupan työehtosopimus määrää ykskantaan, että osa-aikaisten työntekijöiden työsopimustuntien tulee vastata todellisuutta.
Jos siis työnantajalla on jatkuva tarve teettää enemmän töitä kuin työsopimuksessa on sovittu, nämä lisätyötunnit nostavat sopimukseen kirjattua tuntimäärää. Kaikki työ ei nosta sopimustunteja, kuten esimerkiksi satunnainen sairaustuuraus.
PAM suosittelee, että kaupan työpaikoilla otetaan käyttöön yksilöllinen työaikatarkastelu. Siinä työntekijän toteutunutta työaikaa verrataan työsopimustunteihin vähintään vuosittain. Työpaikoilla on hyvä keskustella aiheesta ja sopia käytännöistä. Työntekijän on syytä myös itse merkitä tunteja kalenteriinsa ja ottaa tuntiseurannat puheeksi.
Tavoitteena on saada toimeentuloon riittävät tunnit työsopimukseen. Silloin elämästä tulee rennompaa.

 Mia Suominen

 PAMin kaupan alan 
sopimus-
asiantuntija

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat