Artikkeli - 04.12.2017 klo 13.43
Työelämä

Tieto lisää tuskaa, mutta myös vuorovaikutusta ja luottamusta

Tieto lisää tuskaa, mutta myös vuorovaikutusta ja luottamusta

Jaana Paanetoja tuntee hyvin pamilaiset luottamusmiehet. Kuva: Jukka Rapo

Tieto kuuluu oleellisena osana luottamusmiehen työkalupakkiin. Työoikeuden asiantuntija Jaana Paanetojan mukaan luottamusmiehen on saatava tietoa niin työnantajalta kuin työntekijöiltä.

Helsingin yliopiston dosentti Jaana Paanetoja kurssittaa vuosittain useita kymmeniä pamilaisia luottamusmiehiä työoikeudesta. Työlainsäädännön tuntemus kuuluu luottamusmiehen työkalupakkiin, ja siksi luottareiden jatkokurssilla käydään läpi oleelliset pykälät.
Kursseilla tohtori Paanetoja on itse saanut arvokasta tietoa kaupan alan, turvallisuusalan ja ravintola-alan haasteista, kuten osa-aikaisuudesta.
”Eri palvelualojen luottamusmiehiä yhdistää yksi piirre: rohkeus”, Paanetoja sanoo.
Luottamusmiehen on lakien lisäksi tunnettava tietenkin oman alansa työehtosopimukset. Onhan hänen tehtävänsä valvoa työehtosopimuksen noudattamista. Työehtojen noudattamisen valvominen korostuu Paanetojan mukaan nyt, kun monet tes-vaatimukset on jo saatu läpi.

Luottamusmies toimii linkkinä työnantajan ja työntekijän välillä. Viestinviejänä hän tarvitsee tietenkin tietoa molemmilta osapuolilta, Paanetoja sanoo.
Yhteistoimintalain mukaan työnantajan on annettava luottamusmiehelle tietoa esimerkiksi yrityksen taloudellisesta tilasta. Paanetoja kuitenkin varoittelee, että jaettu tieto voi jäädä sisällöltään tyhjäksi.
”Laissa on vain lyhyesti mainittu, mitä tietoja on annettava. Tietojen tarkkuusasteesta tai kertomisen tavasta ei kerrota.”
Lisäksi luottamusmies voi erikseen pyytämällä saada tietoja siitä, kuinka paljon yrityksessä on osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä. Myös työehtosopimukset linjaavat tiedonsaantia. Esimerkiksi kaupan sopimuksen mukaan luottamusmies saa kerran vuodessa listan työntekijöistä. Uusien työntekijöiden nimet hän saa vasta kuukausi heidän tulonsa jälkeen.
Luottamusmiehet ovat todenneet, että näillä tiedoilla luottamusmies ei pääse kiinni kaupan alan työntekijöiden toimeentulo-ongelmaan: siihen, että osa-aikaiset eivät saa lisää työtunteja vaan aina palkataan uutta väkeä.
Paanetoja ymmärtää tämän, mutta hän ei väheksyisi yrityksen henkilöstösuunnitelmaa. Työnantajan ja henkilöstön on käsiteltävä yhdessä muun muassa työhönoton periaatteita, ja luottamusmiehen olisi hyvä saada suunnitelmaan omia ajatuksiaan läpi.
”Ennakoivat suunnitelmat ovat tärkeitä työnantajan toiminnan ohjaajia, vaikka niitä usein pidetään turhina ja liian yleisinä”, Paanetoja vakuuttaa. Hän sälyttää myös osa-aikaisille työntekijöille vastuuta sen seuraamisesta, että tarjolla olevat työtunnit jaetaan jo olemassa oleville työntekijöille. Jos yrityksellä on monta toimipistettä, luottamusmiehelle tulee yksinkertaisesti liikaa selvitettävää. ”Ei luottamusmies myöskään tiedä, onko osa-aikainen työntekijä edes halunnut niitä töitä.”

Samaan tapaan työntekijöiden on itse seurattava ja kerrottava palkanmaksun puutteistaan, Paanetoja vertaa. Vaikka luottamusmies valvoo työehtosopimuksen noudattamista, ei hän näe tilinauhan vajeita, ellei niistä hänelle kerrota.

Eri palvelualojen luottamusmiehiä yhdistää yksi piirre: rohkeus.

Mitä luottamusmiehen työkalupakkiin kuuluu Paanetojan mielestä tiedon lisäksi?
”Tuntemus työpaikan käytännöistä sekä ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot. Oma jaksaminen. Siinä ne ovat.”
Kurssittaessaan pamilaisia luottamusmiehiä hän on ihmetellyt, joutuvatko nämä oikeasti tässäkin jutussa mainittujen, vaikeiden kysymysten ääreen.
”Luottamusmiehen pitäisi olla vähän kuin ekonomi, psykologi sekä juristi.”
Hän sanoo, että tieto lisää tuskaa, mutta tosiasia on, ettei työehtosopimus kerro kaikkea.
”Ennen kuin luottamusmies voi antaa vastauksen johonkin kysymykseen, hänen on tiedettävä, mitä työntekijän kanssa on sovittu työsopimuksessa, mitä suullisesti ja mikä on työpaikan käytäntö.”
Paanetoja ei ole työntekijöiden äänitorvi vaan katsoo asioita myös työnantajien kannalta. Hän neuvoo luottamusmiehiä varmistamaan, ettei vuorovaikutuksen malli ole päässyt vinksahtamaan niin, että yhteistyössä vain kelataan ongelmia.
”Kuinka moni luottamusmies on vienyt hyvää palautetta työnantajalle?” hän kysyy.


Yleissitovat työehtosopimukset työ- ja palkkaehtoineen ovat jatkossakin tärkeitä. Ne tulevat Paanetojan arvion mukaan säilymään.
”Työnantaja on pulassa, jos jokaisen työntekijän kanssa pitää sopia yksilölliset sopimukset, mutta kuitenkin jokaista pitää kohdella tasapuolisesti. Mitä enemmän lisätään yksilöllisyyttä, sitä enemmän työnantajalle tulee vastuuta siitä, että kaikkien esimiesten, vaikka sadan, tekemät sopimukset ovat tasapuolisia.”
Hän olisi silti valmis uudistamaan työehtosopimuksia rankalla kädellä esimerkiksi niin, että vaikkapa maahanmuuttajat ymmärtäisivät tekstejä paremmin.
PAMin syksyllä teettämä tutkimus kertoi, että suomalaisista peräti 87 prosenttia pitää tärkeänä, että työpaikalla on luottamusmies. Paanetoja pohtii tulosta hetken. Arvio tulee sitten: aika kova luku.
Paanetojan mielestä kyselyn tulos kuvaa sitä, että Suomen Yrittäjien luottamusmiesjärjestelmää kohtaan esittämä kritiikki ei ole mennyt kansalle läpi.

HENKILÖSTÖJOHTAJA KOMMENTOI

”Neuvottelujärjestyksessä esimies ensimmäisenä"

Luottamusmiesten tiedonsaanti on osa sitä vuoropuhelua, mitä yrityksissä on lakien ja työehtosopimusten mukaan tehtävä ja mikä edesauttaa yhteistyötä. Itse korostaisin vahvemmin neuvottelujärjestystä osana vuoropuhelun säännöstöä. Eli työntekijä selvittää mieltään askarruttavaa työsuhdeasiaa ensin esimiehensä kanssa ja ottaa vasta sitten yhteyttä luottamusmieheen. Näin se kuuluu mennä, ja näin asioiden hoito sujuu myös nopeammin.
Uskoakseni työnantajat joutuvat jatkossa miettimään nykyistä enemmän tietosuoja-asioita, eli sitä, millaisia työntekijöitä koskevia henkilökohtaisia tietoja voidaan antaa luottamusmiehelle.
Taloustietojen antamisessa yritykset varmaan joissain asioissa miettivät, mennäänkö liikesalaisuuksien puolelle. Meillä Osuuskauppa KPO:ssa talousasiat käydään läpi kahdesti vuodessa yhteistoimintaneuvottelukunnassa, johon kuuluu kaupan, autokaupan ja matkailu- ja ravintola-alan luottamusmiehiä sekä työnantajan edustajia. Siellä käydään läpi myös henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Niihin luottamusmiehet ottavat harvemmin kantaa.
Osa-aikaisten osalta meillä käydään säännöllisesti läpi työtuntien tilanne ja tunteja lisätään työnantajan tarpeen ja työntekijän halukkuuden mukaan. Aukioloaikojen vapauduttua työsopimustunteja on saatu nostettua aiempaa paremmin.
Paanetojan haastattelussa asiallinen kysymys oli, viekö luottamusmies myös hyvää palautetta työnantajalle.

  Leif Lindberg
  henkilöstöjohtaja
  Osuuskauppa KPO

,

PAMILAINEN KOMMENTOI

”Esimiehet tarvitsevat enemmän tietoa osa-aikaisten lisätunneista ”

Me luottamusmiehet saamme tosiaan vasta jälkikäteen tiedon uusista työntekijöistä, ja se on suomeksi sanottuna liian myöhään. Ei luottamusmies halua uutta työntekijää savustaa ulos mutta hän haluaa enemmän työtunteja työssä jo oleville osa-aikaisille. Esimiehet tarvitsisivat ehdottomasti enemmän tietoa lisätyön tarjoamisesta työpaikan osa-aikaisille.
Citymarketeissa työsopimusten tuntitarkastelut tehdään vuosittain alkuvuonna. Aiemmin me luottamusmiehet jouduimme nostamaan kädet pystyyn. Vakiokortti työnantajalta oli, että tuntibudjetti ei riitä ja että työsopimusten tuntien nostaminen toisi mukanaan väen vähennyksiä. Vaikea siihen oli mitään sanoa.
Nykyään luottamusmiehillämme on kuukausittain palaveri tavaratalojohtajansa kanssa ja he saavat samalla myös talousluvut. Kutina on, että työsopimustuntien tuntitarkastelut tehdään nyt tunnollisemmin. Talous on mennyt parempaan suuntaan, joten verukkeita on vaikea näyttää toteen. Kaikissa 81 citymarketissa palaverikäytäntö ei kuitenkaan toimi niin kuin on sovittu.
Olen samaa mieltä siitä, että luottamusmiehet ovat rohkeita. Samoin siitä, että luottarissa on ripaus ekonomia, psykologia ja juristia. Koko ajan pitää hahmottaa kokonaisuutta eikä katsoa asioita vain yhden ihmisen kannalta.

  Jaana Kokkola
  K-citymarket-ketjun valtakunnallinen pääluottamusmies

Kirjoittanut: Marja Ikkala

Uusimmat

Suosituimmat