Uutinen - 12.12.2017 klo 13.00
Työttömyysturva

Työttömyysturvan aktiivimalli on työttömyysturvan leikkausta

Eilen 11.12.2017 eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssään hallituksen esityksen sisällön niin sanotusta työttömyysturvan aktiivimallista muutamilla sosiaali- ja terveysvaliokunnan lisäyksillä. Tulevassa toisessa eduskunnan käsittelyssä päätetään lopulta lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Toteutuessaan malli asettaa työttömät työnhakijat eriarvoiseen asemaan asuinpaikan ja ammatin mukaan. PAM ei kannata mallin toteuttamista.

– Aktiivimalli tarkoittaa käytännössä sitä, että ansiopäivärahan, peruspäivärahan tai työmarkkinatuen taso laskee ellei työtön täytä laissa säädettyjä aktiivisuusvaatimuksia. Kun päivärahaa aletaan maksamaan, työttömän aktiivisuutta tarkastellaan 65 maksupäivän jaksoissa, kertoo PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija Mari Kettunen.

Edellisen tarkastelujakson aktiivisuus vaikuttaa etuuteen aina seuraavalta 65 maksupäivän jaksolta. Jos henkilö ei täytä aktiivisuusvaatimusta, hänen päivärahansa taso laskee seuraavalla 65 maksupäivän jaksolla 4,65 prosentilla. Täydestä päivärahasta etuuden taso voi laskea vain kerran.

Miten aktiivisuuden voi osoittaa?
Riittäväksi aktiivisuudeksi katsotaan, että henkilö on 65 maksupäivän aikana:
- ollut työssä palkansaajana yhteenlaskettuna niin paljon, että työ yhden kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin työssäoloehtoon (yleensä 18 tuntia),
- ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 % yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (240,81 € vuonna 2017) taikka
- ollut 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa,
-ollut 5 päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa tai,
- ollut viisi päivää työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta henkilölle maksetaan työttömyysetuutta.
Näitä aktiivisuuden muotoja ei lasketa yhteen. Lisäksi työttömyyden alkaessa otettu omavastuuaika laskee vuodenvaihteessa 7 päivästä 5 päivään.

– Mallin keskeisin uudistus liittyy siihen, että työttömyysturvaetuuden säilyttämiseksi täydellä korvaustasolla aktiivinen työn etsintä ei riitä, vaan aina edellytetään joko lyhytaikaista työntekoa tai palveluihin osallistumista. Jo nykyiselläänkin työtön voi saada työttömyysturvaansa karenssin, jos kieltäytyy TE-keskusten osoittamista palveluista, sanoo Kettunen.

Kettusen mukaan malli asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan.
– Aktiivimalli asettaa työnhakijat keskenään eriarvoiseen asemaan riippuen hakijan asuinpaikasta ja ammattialasta. Alueiden välillä on suuria eroja työpaikkojen tarjonnan määrässä ja saatavilla olevissa palveluissa. Jos työpaikkaa tai palvelua ei yksinkertaisesti ole tarjolla, ei työttömyyspäivärahan leikkaaminen edistä työttömän työllisyyttä aktiivisuudesta tai omasta työllistymishalusta huolimatta, hän toteaa.

Malli voi myös vaikuttaa työttömyyden kokonaiskestoon. Työttömyysturvan aktiivimalli tähtää työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn. Vaikka lyhyet työllisyysjaksot tai palveluihin osallistuminen katkaisevat työttömyysjakson, ei ole itsestään selvää, mikä vaikutus niillä on työttömän työnhakijan työttömyyden kokonaiskestoon.

– Työllisyysjaksot ja palveluihin osallistuminen vähentävät tehokasta työnetsintäaikaa työntekijän osaamista vastaavan työpaikan löytämiseksi. Nähtäväksi jää myös se, edistääkö vai rajoittaako työttömyysaikana lyhytaikaisen ja osa-aikaisen työn vastaanottaminen oman ammattiosaamisen ulkopuolelta myöhempää työuraa laadullisessa mielessä, lisää Kettunen.

Työmarkkinakeskusjärjestöt eivät ole sitoutuneet ehdotettuun malliin. Työttömyysturvan aktiivimalli leikkaa useiden työttömien työttömyysturvaa ja on näin ollen kilpailukykysopimuksen vastainen. PAM ei ole ollut, kuten muutkaan ammattiliitot, mukana mallin valmistelussa.

Hallituksen esitys löytyy täältä.

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat