Artikkeli Uutinen - 13.02.2018 klo 16.22
Perhe-elämä

Isille ei tullut lisää aikaa lapsille, ja perhevapaiden riskit kasautuvat yhä äideille

Isille ei tullut lisää aikaa lapsille, ja perhevapaiden riskit kasautuvat yhä äideille

Isät ovat nykyään valmiimpia käyttämään perhevapaita kuin parikymmentä vuotta sitten. Kuva: Gettyimages

Perhevapaauudistuksen kariutuminen jumiuttaa suomalaisperheiden mahdollisuudet kehittyä tasa-arvoisempaan suuntaan. PAMin Mari Kettusen mielestä uudistukset ovat välttämättömiä.

Naiset käyttävät valtaosan perhevapaista, ja tähän tarvitaan PAMin sosiaalipoliittisen asiantuntijan Mari Kettusen mukaan muutosta.

Kettunen pitää perhevapaauudistuksen kariutumista valitettavana. PAM on kannattanut uudistusta, joka tehtäisiin lapsen etu huomioiden, naisten työmarkkina-asemaa parantaen ja isiä perhevapaisiin kannustaen.

Lastenhoito tuo juuri naisten uraan katkoksen, joka vaikuttaa heidän ura-, palkka- ja eläkekehitykseensä kielteisesti. Isille korvamerkitty vapaa taas on osoittautunut toimivimmaksi ratkaisuksi perhevapaiden tasaisempaan jakautumiseen.

"Kun perhevapaita uudistetaan, on ensiarvoisen tärkeää, että huomioidaan mahdollisuudet käyttää perhevapaita joustavammin. Muuten perheiden työ- tai muut elämäntilanteet saattavat estää korvamerkityn jakson käyttämisen", Kettunen sanoo.

"Ruotsissa on huomattu, että isät käyttävät vapaita runsaammin, jos niitä voi sijoittaa pidemmälle aikavälille ja käyttää lyhemmissä jaksoissa."

Mari Kettunen sanoo, että lasten kanssa vietetty aika on yhtä lailla tärkeä isille kuin äideille. Kuva: Eeva Anundi 

Noin 80 prosenttia Suomen isistä käytti vuonna 2016 heille suunnatun lyhyen isyysvapaan (1-18 pv), jolloin myös äiti voi olla kotona. Noin puolet isistä käytti loput isyysvapaan päivät.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta Isä hoitaa -tutkimuksesta ilmenee, että isät pitävät pidemmän isyysvapaan esteinä työtilannetta ja työkiireitä, mutta yleisimmin sitä, että lapsen äiti hoitaa lasta kotona ja ettei vapaa ole taloudellisesti mahdollista. Vanhempainpäivärahapäivistä isät pitivät vain 9,5 prosenttia. Kotihoidon tuen saajista isiä oli vain 7 prosenttia.

Perhevapaauudistus oli tarkoitus saada voimaan vuoden 2019 alusta, mutta maanantaina Suomen hallituspuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk.), Petteri Orpo (kok.) ja Sampo Terho (sin.) ilmoittivat, että valmistelua ei jatketa tällä hallituskaudella. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) yllätti kaikki jo viime perjantaina kertomalla valmistelun torppaamisesta.

PAM kannattaa keskusjärjestönsä SAK:n mallia, jossa isälle korvamerkittyä vapaata pidennetään ja jossa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista edistetään esimerkiksi helpottamalla perhevapaiden aikana työskentelyä.

Tilanne ei tule paranemaan, jos ei tehdä rakenteellisia muutoksia perhevapaajärjestelmään.

Lakivalmistelun lopettamista perusteltiin muun muassa sillä, että perheet olisivat menettäneet etuuksia. Näin olisi käynyt esimerkiksi, jos isille korvamerkittäisiin lisää vapaita, mutta he eivät käyttäisi niitä. Tai jos kotihoidon tuen määrää pienennettäisiin yli 2-vuotiasta lasta kotona hoidettaessa, kuten esitettiin. Kettunen pohtii, että taloudelliset reunaehdot uudistukselle olivat tiukat.

Naisvaltaisilla yksityisillä palvelualoilla monelle perheelle on taloudellisesti järkevämpää, että äiti jää lapsen kanssa kotiin.

"Tässä on kuitenkin tärkeää muistaa iso kuva. Tilanne ei tule paranemaan, jos ei tehdä rakenteellisia muutoksia perhevapaajärjestelmään. Niillä on ohjaava rooli siinä, miten vanhemmat tekevät valintojaan perhevapaiden käyttämisessä.”

Perhevapaita

Äitiysvapaa: Äitiysvapaalle voi jäädä noin 5−8 viikkoa ennen laskettua aikaa. Äitiysrahaa maksetaan käytännössä noin 4 kuukautta.

Isyysvapaa: Isä voi aloittaa isyysvapaan lapsen syntymän jälkeen. Isyysvapaa on enintään noin 9 viikkoa. Tästä enintään 18 arkipäivää isä voi hoitaa lasta kotona yhtä aikaa äidin kanssa.

Vanhempainvapaa: Alkaa lapsen ollessa noin 3 kuukautta vanha. Vanhemmat voivat sopia keskenään vanhempainvapaan käytöstä. Kela maksaa vanhempainvapaan ajalta vanhempainrahaa reilun puolen vuoden ajan.

Hoitovapaa: Alkaa lapsen ollessa noin 9 kuukautta vanha, mikäli isä tai äiti jää kotiin hoitamaan häntä vanhempainvapaan jälkeen. Hoitovapaa päättyy viimeistään, kun lapsi täyttää 3 vuotta. Hoitovapaa voi olla myös osittainen. Hoitovapaan ajalta maksettava etuus on nimeltään kotihoidon tuki. Myös joustavaa hoitorahaa voi saada, jos vanhemman viikoittainen työaika on keskimäärin enintään 30 tuntia.

Lähde: Kela

Kirjoittanut: Marja Ikkala

Uusimmat

Suosituimmat