Uutinen - 03.05.2018 klo 13.19
Maahanmuutto

Hyväksikäytön monet kasvot palvelualoilla

PAMilla onkin paitsi aktiivinen rooli jäsenten oikeuksien turvaamisessa, myös laajempikin rooli palvelualojen edunvalvojana kaksien työmarkkinoiden syntymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemisessä. Kuva: Gettyimages.

PAMilla onkin paitsi aktiivinen rooli jäsenten oikeuksien turvaamisessa, myös laajempikin rooli palvelualojen edunvalvojana kaksien työmarkkinoiden syntymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemisessä. Kuva: Gettyimages.

Palvelualoilla Suomessakin tapahtuu paljon työntekijöiden erimuotoista hyväksikäyttöä. Työperäinen hyväksikäyttö on määritelmänä laaja, ja sen skaala ulottuu työehtosopimusten alittavasta palkasta työperäiseen ihmiskauppaan eli pakkotyöhön.

”Työperäinen hyväksikäyttö koskettaa usein maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka monesta syystä ovat heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla”, toteaa Suvi Vilches, PAMin lakimies.

Ammattiliitot, PAM mukaan lukien, tuodaan useimmiten Aluehallintoviraston pyynnöstä mukaan esim. työehtosopimusten tulkintaan, kun työpaikkatarkastusten yhteydessä huomataan rikkeitä. Puutteita on havaittu palvelualoilla, ja erityisesti ravintola- ja kiinteistöpalvelualalla.

PAMilla onkin paitsi aktiivinen rooli jäsenten oikeuksien turvaamisessa, myös laajempikin rooli palvelualojen edunvalvojana kaksien työmarkkinoiden syntymisen ja eriarvoistumisen ehkäisemisessä. Tähän kuuluu muun muassa ilmiöiden esille tuominen ja yhteistyö mm. kansalaisjärjestöjen kanssa.

”Rooliini kuuluu auttaa myös erityisen heikoissa asemassa työelämässä olevia. Heidän tavoittamisensa on kuitenkin haasteellista ja vaatii muun muassa juuri yhteistyötä eri tahojen kanssa sekä koulutusta, jotta esimerkiksi luottamusmiehet tunnistaisivat monimuotoisuuden liittyen työperäiseen hyväksikäyttöön”, Vilches sanoo.

Työperäisen hyväksikäytön vakavin muoto on ihmiskauppa. Ihmiskauppaa esiintyy myös Suomessa ja juuri palvelualoilla. Ihmisoikeusliiton pääsihteerin, Kaari Mattilan, mukaan vuosien 2015-2016 aikana joko kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, ulkomaalaisen työntekijöiden työnteko-oikeutta koskevista tai ihmiskaupasta langetetuista tuomioista, yhdeksän kymmenestä koski ravintoloita. Näissä kaikissa oikeustapauksissa hyväksikäytetyt olivat ulkomaalaistaustaisia henkilöitä.

Ulkomaalaiset kohtaavat kuitenkin myös muunlaista syrjintää ja hyväksikäyttöä.
”Usein sanotaan, että ne jotka käyttävät hyväksi maahanmuuttajataustaisia esim. ravintola-alalla, ovat itse maahanmuuttajataustaisia, mutta se ei pidä enää täysin paikkaansa. Jos puhutaan vaikka maksamattomista palkoista tai täysin työehtosopimusten vastaisten työaikojen teettämisestä niin työnantajien joukosta löytyy myös suomalaisia, kertoo Vilches.

Maan hallituksen tällä hetkellä ajama irtisanomissuojan heikennysmuutos helpottaisi irtisanomisia pienissä yrityksissä. Tässä maahanmuuttajataustaiset työntekijät - jotka jo entuudestaan ovat heikommassa asemassa työmarkkinoilla – joutuisivat yhä huonompaan asemaan työnantajaansa nähden, mikäli puuttuisivat epäkohtiin.

"Tämänkin takia pitäisi pyrkiä saamaan päättäjät ymmärtämään muutoksen merkitys”, Vilches sanoo.

Jäävätkö räikeämmät tapaukset liitolta pimentoon?
"Siivousalalla on yleistä, että tehdään paljon enemmän tunteja, kun mitä on raportoitu. Siivottava kohde mitoitetaan niin, että virallinen työaika on se mitä sille asiakkaalle on myyty. Kilpailutus on voitettu tietyllä tuntimäärällä, mutta oikeasti kohdetta ei tässä ajassa pysty siivoamaan. Ylitöistä ei kuitenkaan makseta, koska työnantajien mukaan he eivät ole vaatineet työntekijöitään tekemään pidempää työaikaa, vaan työntekijä on vain ”hidas”: ”Tämä on yksi hyvä esimerkki hyväksikäytöstä, jonka kohteeksi usein joutuu juuri ulkomaalainen työntekijä”, Vilches kuvailee.

Juuri siivousalalla on myös runsaasti maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. PAMin tehdyssä palkkavertailussa vuoden 2018 alussa ilmeni, että lähes 50 prosentilla pääkaupunkiseudun siivoojista on maahanmuuttajataustaa. Haasteena on, että räikeimmät alipalkkaukset ja työnteko-oikeusrikkomukset  tulevat harvoin liiton tietoon suoraan, sillä ongelmatyöpaikoilla järjestäytymättömiä ovat yleensä sekä työnantaja että työntekijät.

Työperäinen hyväksikäyttö näkyy liiton riita-asioissa
PAM Helsinki-Uudenmaan aluepäällikön Johanna Sparfin mukaan aluetoimistoon tulee aina välillä poliisilta virka-apupyyntöjä esim. pamilaisten palkkasaatavien tutkinnassa. Tällä hetkellä mm. liitossa selvitetään alipalkkaukseen liittyvää ravintola-alan tapausta, johon poliisi on pyytänyt apua.
Helsinki-Uudenmaan aluetoimiston toimitsija Markku Peltola kertoo, että kyseessä on merkittävä tapaus, johon liittyy yhteensä 20 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Riita-asia on menossa hovioikeuteen syyskuussa.

Riita-asioita oli Helsinki-Uudenmaan alue toimistossa vireillä 180 kpl maaliskuussa 2018. Näistä n. 70 % koskee maahanmuuttajataustaisia jäseniä kiinteistö- ja ravintola-alalla. Yleisimmät riidat liittyvät palkkasaataviin ja työsuhteen päättämiseen, mutta myös muita vakavampia rikkomuksia löytyy.

"Tiedottaminen on varmasti tehokkain keino kaikenlaisen työperäisen hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn. Että sekä liiton jäsenet, että ei-jäsenet tuntisivat lain ja työehtosopimukset ja tiedostaisivat omat oikeutensa, myös sen, että Suomessa näistä asioita kertomisesta ei saa joutua irtisanotuksi ja asioista kertominen, vaikka työsuojelutarkastajalle on ok. Tarvitaan myös tietoisuutta siitä, että jos ei ole varma onko kaikki työsuhteessa kaikki kunnossa, niin aina voi kysyä lisää, Vilches muistuttaa.

PAM ajaa lisäksi alipalkkauksen kriminalisointia, eli sakkorangaistuksia työnantajille, jotka maksavat liian pieniä palkkoja. 

Korjaus 4.5.2018 klo 11.56: Ihmisoikeusliiton pääsihteerin, Kaari Mattilan sitaattiin tehty korjaus, eli "etnisiä ravintoloita" tilalle vaihdettu "ravintoloita".

Ravintola-alalla ja siivousalalla suurimmat ongelmat

Etelä-Suomen aluehallintoviraston (ESAVI) työsuojelun vastuualueen tarkastajan Katja-Pia Jenun mukaan ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksia suunnataan eniten ravintola-alalle. Ja syystä, niissä myös esiintyy eniten ongelmia. Ravintola-alan osuus kaikista ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista Etelä-Suomessa oli noin 40 prosenttia viime vuonna.

Toiseksi suurin tarkistuskohde on rakennusala, kolmanneksi siivousala (vajaa 14 % ESAVI:n kaikista tarkastuksista v. 2017). Viranomaisvalvonnan merkeissä tarkastellaan säännöllisesti aloja sosiaali- ja terveysministeriön määräämien painopistealojen mukaisesti, eli rakennus-, teollisuus-, kiinteistöpalvelu-, majoitus- ja ravitsemus- sekä kuljetusalalla käydään. Vihjetietoon perustuva valvontaa on kaikilla toimialoilla.

Yllätyskäyntien määrä on Jenun mukaan kasvanut. Monesti poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos ovat mukana iskutarkastuksilla. Ulkomaalaisvalvonnassa keskitytään ensisijaisesti ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeuteen ja työsuhteen vähimmäisehtoihin.

"Eli käytännössä työpaikalla tarkistetaan ulkomaalaislain asettamia velvoitteita, eli ovatko työluvat kunnossa, ja käydään läpi palkkalaskelmia ja työaikakirjanpitoa", Katja-Pia Jenu kertoo.

Valvontaan liittyy myös usein haasteita. Ei ole aina yhteistä kieltä, työntekijöillä on pelkoa työnantajaa kohtaan, ja työntekijöitä uhkaillaan tai kiristetään oleskeluluvalla ja kotimaahan lähettämisellä.

Ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla tavallisin syrjinnän muoto on yleensä alipalkkaus, eli työntekijä saa palkkaa, joka jää alle työehtosopimuksen vähimmäistason tai palkkaa maksetaan vähemmän kuin suomalaisille työntekijöille. Eniten puutteita havaittiin viime vuonna ravintola-alalla. Yli 50 prosentissa tarkastuksista havaittiin puutteita työehtosopimuksen noudattamisessa.

Vuonna 2017 havaittiin eniten puutteita liittyen työaikakirjanpidon pitämiseen ravintola-, rakennus- ja siivousaloilla, joista kaikissa työaikakirjanpito oli kunnossa ainoastaan vain noin joka kolmannella tarkastuksella, jossa asiaa oli valvottu.

"Tehdään ylipitkiä työpäiviä mutta kaikki työtunnit eivät välttämättä näy työnantajan esittämässä työaikakirjanpidossa, joten sellaisissa tapauksissa työntekijän omat työaikaseurannat ovat kullanarvoisia", mainitsee Jenu.

Viranomaisyhteistyö on keskeistä, koska poliisi arvioi esim. onko valvonnan yhteydessä esiintynyt työsyrjintää tai jopa ihmiskauppaa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue voi myös tehdä esityksen uhrin ottamiseksi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään, mikäli on syytä epäillä ihmiskauppaa. Kaikissa näissä tapauksissa on kyse talousrikkeistä ja rikoksista, ja usein käytetään hyväksi ulkomaalaistaustaisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa.
Joskus jopa armottomasti. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän mukaan myös kielteisten turvapaikkapäätösten saaneiden hyväksikäyttö alkaa näkyä työmarkkinoilla.

"Kun alipalkkaus on kannattavaa, niin sitä tehdään myös jatkossa”, harmittelee tarkastaja.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat