Artikkeli - 10.09.2018 klo 10.00
Maahanmuutto

Ammattiliittojen suhtautuminen maahanmuuttoon on mutkikas asia tutkijan näkökulmasta

Tutkija Rolle Alhon mukaan ei voida väittää, että työmarkkinat ovat heikentyneet Suomessa maahanmuuton takia. Maahanmuuttajien panos on päin vastoin tärkeä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Kuva: Liisa Takala.

Tutkija Rolle Alhon mukaan ei voida väittää, että työmarkkinat ovat heikentyneet Suomessa maahanmuuton takia. Maahanmuuttajien panos on päin vastoin tärkeä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Kuva: Liisa Takala.

Rolle Alho on tutkinut vuodesta 2005 lähtien työmarkkinakysymyksiä ja etnisiä suhteita. Maahanmuutto ja työmarkkinat ovat tärkeä aihe, koska suomalaisilla ammattiliitoilla on lähes kahden miljoonan jäsenen kautta paljon vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa maahanmuuttajien asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

”Tiedotusvälineissä todetaan usein, että ”liitot” suhtautuvat maahanmuuttoon tietyllä tavalla, ikään kuin liitot olisivat yksi yhtenäinen toimija. Mitä tällä oikeastaan tarkoitetaan, koska eri liitoilla on eri lähtökohdat ja niiden strategioissakin voi olla isoja eroja. Tarvitaan siis täsmällisempää ilmaisua, koska pelkästään Suomessa on tällä hetkellä noin 80 eri ammattiliittoa”, toteaa Rolle Alho, joka työskentelee Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellistä opetusta antavassa yksikössä (Svenska social- och kommunalhögskolan).

Viime syksynä käynnistyneessä uudessa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa Alho tarkastelee eri ammattiliittoja ja niiden suhtautumista maahanmuuttajiin ja maahanmuuttoon. Tutkimus pohjautuu suurelta osin etnisiä suhteita, kansainvälistä maahanmuuttoa ja niiden kytköksiä työmarkkinoihin tarkasteleviin aiempiin tutkimuksiin.

”Ammattiliitot ovat mielenkiintoisia tutkimuskohteita, koska monessa maassa liitot voivat vaikuttaa maan maahanmuuttopolitiikkaan. Suomen kaltaisessa maassa ammattiliitot ovat suhteellisen vahvoja, niillä on toisin sanoen sananvaltaa myös maahanmuuttoasioissa. Parhaimmassa tapauksessa ammattiliitot voivat parantaa ja turvata maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla”, hän toteaa.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa, jonka nimi on ”Whose interests? A Comparative Study on Trade Unions’ Responses to Migration and Migrants in Finland, Ireland, and Portugal”, Alho pureutuu syvemmälle aiheeseen ja tutkii maiden työmarkkinasektoreita sekä ammattiliittojen maahanmuuttostrategioita. Miten eri työmarkkinasektoreita edustavat ammattiliitot suhtautuvat maahanmuuttoon? Voidaanko eri ammattiliittojen suhtautumistavoissa ja reaktioissa näkyvät erot selittää sillä, että maahanmuuttokysymykset näyttävät hyvin erilaisilta eri työmarkkinasektoreilla? Vai selittävätkö kansalliset erot parhaiten ammattiliittojen erilaisia reaktioita maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin? Alhon mukaan on järkevää verrata Suomea, Irlantia ja Portugalia keskenään, koska ne ovat pieniä maita, joissa maahanmuutto on alkanut suuremmassa mittakaavassa suhteellisen myöhään. Perinteisesti nämä kolme maata ovat olleet maastamuuttomaita.

Myös maahanmuuttaja-käsite on ongelmallinen, koska luokittelua ja tilastointia voidaan tutkijan mukaan tehdä hyvin eri tavoilla. Määrittääkö äidinkieli, kansallisuus tai syntymäpaikka sen, onko henkilö maahanmuuttaja tai uussuomalainen, jota myös joskus käytetään?

Säännellyt alat ja ei-säännellyt alat

Alhon mukaan esimerkiksi kotimaisten liittojen välillä ei ole suuria ideologisia eroja.
”Maahanmuutto työmarkkinoiden eri toimialoilla voi näyttää hyvinkin erilaiselta sektorista riippuen. Esimerkiksi terveydenhuollossa työntekijät ovat suhteellisen liikkuvia maailmanlaajuisesti”, Alho toteaa.

Tämän takia Alho on valinnut tutkimuksen kohteeksi jokseenkin erilaiset alat: hotelli- ja ravintola-alan sekä siivousalan, joita Palvelualojen ammattiliitto PAM ry. edustaa, ja terveydenhuoltoalan, jota puolestaan TEHY edustaa.

”Siivousala on mielenkiintoinen siitä syystä, että maahanmuuttajat ovat yliedustettuina kyseisellä alalla samalla, kun itse ala on vähemmän säänneltyä. Säännellyillä aloilla -kuten terveydenhoitoalalla- ammattiliittojen on ollut helpompaa saada maahanmuuttajia ammattiliittojen jäseniksi sekä puolustaa heidän työehtojaan. Kaikilla näillä aloilla on käytössä työehtosopimukset Suomessa, mutta sekä viranomaisten että ammattiliittojen on vaikeampi valvoa siivousalaa. Sen vuoksi ammattiliittojen lähtökohdat myös vaihtelevat maahanmuuttokysymyksissä”, Alho päättelee.

”Terveydenhuollon kielivaatimus jarruttaa tietysti pääsyä Suomen työmarkkinoille”. Se estää laajamittaista terveydenhuollon työntekijöiden muuttoa Suomeen. Englannin taito riittää Irlannissa, ja sen vuoksi työmarkkinoille pääsy on helpompaa muista maista. Kielivaatimus tekee siten Suomen työmarkkinoista enemmän poissulkevia”.

Kielivaatimukset eivät ole yhtä kovia hotelli- ja ravintola-alalla tai siivousalalla. Perustaidot on hyvä olla olemassa, mutta niitä ei aina edellytetä tehtävän hoitamiseksi Alhon mukaan. Asiakaspalvelutyö on sen sijaan toinen juttu.

Varjopuolia, joita ammattiliitot haluavat ratkaista

Palkkojen polkumyynti on varjopuoli, jota esiintyy muun muassa ravintola-alalla. Palkkojen polkumyynnillä tarkoitetaan yleensä sitä, että työntekijän palkka on alle työehtosopimuksessa määritellyn minimipalkan. Maahanmuuttajat ovat alttiimpia tälle menettelylle, mikä kävi myös ilmi Alhon väitöskirjaansa varten vuonna 2015 tekemistä haastatteluista.

”Tietyissä tapauksissa on kyse siitä, etteivät työntekijät tunne oikeuksiaan, mutta usein he tietävät, mitä heidän pitäisi saada. He ovat vaan niin heikossa neuvotteluasemassa, etteivät he uskalla vaatia enempää, koska he ovat riippuvaisia työpaikasta. Jos EU:n ulkopuolisista maista tuleva henkilö jää työttömäksi, hänen on pakko löytää uusi työpaikka tietyn ajan kuluessa, koska muutoin voi syntyä ongelmia oleskeluluvan kanssa. Maahanmuuttopolitiikalla on siis vaikutusta tällaisissa tapauksissa”, Alho toteaa.

Vastaavia ongelmia ei ole terveydenhuollossa, koska se on säännelty ala ja julkinen sektori on vahva. Yksityinen sektori on taas hajanaisempi monine työnantajineen. Tosin monet muistavat ehkä filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytoinnit, joita hoitanut toimisto ei aina toiminut niin eettisesti kuin olisi pitänyt. Alhon mukaan kyse ei ollut mistään laajamittaisesta maahanmuutosta, jos vertailukohdaksi otetaan vaikka rakennusala, jossa tilanne on täysin erilainen ja jossa työntekijät liikkuvat paljon valtioiden rajojen yli.

"Voiton tuottamiseen ja tehokkuuteen liittyvät kovat vaatimukset palvelualoilla eivät suinkaan helpota tilannetta. Usein neuvotteluissa tuijotetaan vaan hintaa, ja silloin sopimuksen saa se, joka on valmis tarjoamaan palveluita halvimmalla mahdollisella hinnalla. Silloin on olemassa vaara, että työnantaja hyödyntää heikoimmassa asemassa olevaa eli maahanmuuttajaa, jolla ei ole vaihtoehtoja. Kyse on siis yhteiskunnan rakenteellisesta ongelmasta”.

Myös yleinen työmarkkinatilanne vaikuttaa asiaan. Kun taloudessa menee paremmin ja työpaikkoja on enemmän, työpaikoilla on helpompi nostaa esille ongelmia ilman, että tarvitsee pelätä seurauksia. Korkeasuhdanteen aikana työntekijöiden asema on yleensäkin vahvempi, koska työpaikoissa on valinnanvaraa. Kuva: Liisa Takala. 


Monet asiat ovat hyvin pohjoismaisilla työmarkkinoilla ja kaikki toimii keskimääräisesti hyvin, mutta haasteitakin löytyy. Alho ei peittele sitä, että työmarkkinoilla on kolmannen maailman työehdoilla ja toimeentulon rajamailla eläviä ihmisiä. Hän puhuu kolmansista työmarkkinoista, jotka syntyivät Suomessa vuoden 2015 pakolaisaallon yhteydessä, jolloin monet ilman turvapaikkaa jääneistä katosivat maan alle.

”Monet paperittomista joutuivat ottamaan työpaikan hyvin huonoilla ehdoilla, koska he olivat kokonaan julkisen sektorin ulkopuolella ja siten myös käytännössä ammattiliittojen ulottumattomissa”

Ammattiliittojen jäsenmäärä kasvaa sitä mukaa, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa. Alho toteaa kuitenkin, että maahanmuuttajat ovat aliedustettuina palvelualojen ammattiliitoissa. Ulkomaista alkuperää olevien jäsenten määrä on kuitenkin kasvanut nopeasti PAMissa, jossa on tällä hetkellä noin 11 500 maahanmuuttajataustaista jäsentä.

PAM ei ammattiliittona tue erityisratkaisujen kehittämistä maahanmuuttajille, Alho väittää tutkittuaan eri liittojen strategioita. Esimerkkinä hän mainitsee maahanmuuttajille suunnatut ammattiosastot, joita Rakennusliitto on perustanut. PAMilla ei tällaista ole.

Maahanmuuttopolitiikan vaikutus

Maahanmuuttovastaiset ja rasistiset äänet ovat nyt aiempaa vahvempia. Maahanmuuttovastainen keskustelu muun muassa sosiaalisessa mediassa sai uutta vauhtia niin kutsutusta pakolaisaallosta vuonna 2015.

”En näe merkkejä siitä, että Suomen hallitus olisi vastustanut jyrkästi tämäntyyppistä julkisuudessa yleisesti esiintynyttä rasismia”, hän pohtii.

Tämän seurauksena monet julkiset toimijat ovat tulleet varovaisemmiksi lausunnoissaan, kun taas toiset toimijat ovet tehneet politiikkaa maahanmuuttokysymyksellä.

Ammattiliitoilla on nollatoleranssi rasismia kohtaan. Mutta mitä se tarkoittaa konkreettisesti ja onko liitoilla strategiaa rasismin käsittelemiseksi”, Alho kyselee.
Yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia säännöllisin väliajoin ja Alhon mukaan maahanmuutto on vain yksi niistä. Ammattiliitot ovat vastanneet paljon isompiin haasteisiin, kun tarkastellaan niiden historiaa.

”Maahanmuuttoon ei pidä takertua yksittäisenä ilmiönä, vaan on nähtävä myös sen taustalla olevat tekijät. Paljolti kyse on siitä, että työmarkkinoiden rakenteissa tapahtuu muutoksia tai että ammattiliittojen rooli on heikkenemässä joissakin maissa. Tällöin työehdot heikkenevät myös ja maahanmuuttajat tulevat kuvaan mukaan.”

”Mielestäni ei voida väittää, että työmarkkinat ovat heikentyneet Suomessa maahanmuuton takia. Maahanmuuttajien panos on päin vastoin tärkeä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa. Meillä on monella tapaa valvotut ja säännellyt työmarkkinat. Samoin lyhytaikaisissa työsuhteissa työskentelevien osuus on suhteellisen alhainen kansainvälisissä vertailuissa. Keskimäärin meillä on hyvät työmarkkinat, ja liitoilla on resursseja globaalisti ajateltuna.”

Alhon mukaan hyvinvointivaltion säilyttäminen edellyttää maahanmuuttoa, koska työmarkkinoille ja yhteiskuntaan tarvitaan uusia ihmisiä. Maahanmuutto on myös osaltaan vahvistanut taloutta joissakin maissa. Hän muistuttaa, että myös suomalaiset ovat olleet aikoinaan maahanmuuttajia esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja että suomalaiset ovat muuttaneet sankoin joukoin Ruotsiin rakentamaan pohjaa Ruotsin menestykselle.

”Näkisin mieluiten maahanmuuton positiiviset puolet, mutta en väitä, että se on ongelmatonta. ’Paljon riippuu vastaanottajamaan asenteista ja sen taloudellisesta tilanteesta. Mutta muurien rakentaminen ja rajojen sulkeminen ei ole toimiva ratkaisu. Sen seurauksena on enemmän ongelmia kuten rekisteröimätön maahanmuutto. Haasteet maahanmuuttokysymyksen ratkaisemiseksi eivät kuitenkaan ole ylivoimaiset”, Alho sanoo.

Työmarkkinat suurennuslasin alla:

Suomi

  • Noin 80 ammattiliittoa, joissa noin 2 miljoonaa jäsentä
  • Järjestäytymisaste noin 65 %

Irlanti

  • Noin 50 ammattiliittoa, joissa noin 0,8 miljoonaa jäsentä
  • Järjestäytymisaste noin 30 %

Portugali

  • Noin 400 ammattiliittoa, joissa noin 0,7 miljoonaa jäsentä
  • Järjestäytymisaste noin 20 %


Lähde: Rolle Alho.

Ammattiliitto ja kolmannet työmarkkinat: ”Maahanmuuttajuus on vaikea termi, ja tarkoittaa eri asioita. Se, että meillä on Suomessa muualta tänne muuttaneita tai esimerkiksi toisen polven maahanmuuttajia työelämässä tai muutenkin yhteiskunnassa, tarkoittaa myös, että he ovat alttiimpia työelämän väärinkäytöksiin. Usein sen takia, ettei heillä ole riittävän hyvä tieto työelämän säännöistä. Tämä on hyvä perustelu siihen minkä takia maahanmuuttajia, kaikessa moninaisuudessaan, pitäisi käsitellä omana ryhmänä. Kaikista oleellisin asia, jolla liitto pystyy suojaamaan tai tekemään työmarkkinat reiluksi ja oikeudenmukaiseksi myös maahanmuuttajille, on se, että ylläpidetään työmarkkinoiden hyvää perustasoa kaikille. Liiton rooli on pitää huolta siitä, etteivät työnantajat pysty tekemään väärinkäytöksiä ja että työehtosopimuksia ja lakeja noudatetaan kautta linjan, ja että palkat ovat sellaiset, että niillä riittää elää. Se on myös maahanmuuttajien paras turva. Perustyöhömme kuuluu laadukkaiden työmarkkinoiden rakenteiden ylläpito. On myös perusteltua, että liitto pistää erityispanoksia maahanmuuttajien palveluihin.” Paperittomat. ”Arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 3000-10 000 paperitonta, ja heidän määrä kasvaa. On päivänselvää, että meidän on noteerattava tämä yhteiskunnallisesti vastuullisina toimijana. PAM on muun muassa mukana SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvontapalvelussa, johon voi soittaa kuka vaan, ja sieltä saa apua ilmaiseksi.” Oma ammattiosasto tai kaikille avoin: ”PAMissa on lähdetty siitä, että jos maahanmuuttajataustaisia henkilöitä halutaan integroida PAMin toimintaan, ja kannustaa heitä aktiiveiksi - ja maahanmuuttajataustaisia aktiiveja pitäisi olla paljon enemmän - niin paras tapa on inklusiivinen. Eikä se, että heitä niputetaan yhteen omaan ryhmään. Se ei toimi, vaan eristää heitä enemmän. Meillä pitäisi olla jokin välimalli, koska PAMin jäsenten joukossa puhutaan yli 60 kieltä, eikä ole itsestäänselvyys että esim. virolaiset ja kiinalaiset viihtyvät yhdessä. Mitä PAM tarvitsee, on alhaisemman kynnyksen väylä tulla mukaan liiton toimintaan, mistä he sitten jatkaisivat ammattiosastoon. PAMin jäsenistä vain 5 prosentilla on maahanmuuttajataustaa, ja se on selkeästi alisuoritus.”

Mikko Laakkonen, PAMin koulutuspoliittinen asiantuntija

Jäsen tai ei: ”Aluetoimisto on järjestänyt eri maahanmuuttajajärjestöjen kanssa tilaisuuksia – osan yhteistyössä JHL:n kanssa, osan itse - joihin järjestöt ovat kutsuneet omia jäseniään paikan päälle keskustelemaan työelämän asioista. PAMin toimitsija on vastannut kysymyksiin ja ohjeistanut, samalla kun on ollut mahdollista liittyä jäseneksi. Tällaisia tapahtumia on järjestetty muun muassa Tuglas-seuran kanssa, joka on suomalaisten ja virolaisten välinen ystävyysseura, mutta myös Filippiinit-seuran ja Suomi-Ghana seuran kanssa. Tavoitteena on, että tilaisuuksia jatkettaisiin koska niistä on hyviä kokemuksia. Oppilaitoksista tulee myös maahanmuuttajaryhmiä meille tutustumiskäynneille, ja yhtä lailla käymme myös heitä tapaamassa kouluissa. He eivät välttämättä ole vielä työelämässä, mutta saavat tulevaa varten perustietoa. Virka-apupyyntöjä tulee silloin tällöin poliisilta, kun epäillään ihmiskauppatyyppistä toimintaa. Niissä aluetoimisto on avustanut ja ollut mukana laskemassa palkkasaatavia ja myös todistajina oikeudenkäynneissä. Helsinki-Uudenmaan toimiston riitajutuista noin puolet ovat maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tuomia, ja meillä käy paljon maahanmuuttajia toimistolla. Tarjolla on myös suomenkielenkoulutusta maahanmuuttajataustaisille jäsenille.” Nollatoleranssi rasismiin: ”Meille nollatoleranssi on arkea, juuri sen takia että meillä käy pääsääntöisesti maahanmuuttajia. He asioivat mielellään henkilökohtaisesti, ja toivottavasti nollatoleranssi näkyy myös ulospäin. Me emme hyväksy minkäänlaista rasismia, eikä tällainen ajattelu ole osaa meidän työyhteisöä eikä palvelutilanteissa.”

Johanna Sparf, Helsinki-Uusimaa toimiston aluepäällikkö

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat